Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Koti on oma liesi

Kohtauš Koti-näytelmäštä. Kuvašša Akka (Vieno Kettunen) opaštau nuorie neiččysie. // Kuva: Olga Smotrova

Koti on uuši etno-näytelmä, kumpasešša kuuluu vienankarjalan kieltä, elävyä musiikkie, karjalaisie lauluja, šekä näkyy kanšallisie pukuja, perintehie ta karjalaisie tanššija. Näytelmä on Karjalan Kanšallisen teatterin ta Petroskoin Glazunovilla nimetyn konservatorijan yhteistyötä. Šen keškiteemana on kojin henki, kumpani ohjuajan Sergei Proninin mieleštä on šama kuin ihmisellä. Kojilla on omie iloja ta šuruja, še tykkyäy, eläy ta kuolou.
Kojin avulla Sergei Pronin esittäy karjalaista kulttuurie. Ohjuaja on varma, jotta hänen näytelmä on hyvin ajankohtani ta hiän toivou, jotta še kiinittäy kaččojien huomijota omih perehih.
– Koti on perintö. Še on pereh, muamo ta tuatto jokahisella, ken šynty Karjalašša, korošti ohjuaja lehistötilaisuošša. – Ennein pohjoiskarjalaisešša kulttuurissa koti oli šemmosena paikkana, missä eli monta šukupolvie. Tänäpiänä šemmoista rakennehta jo ei ole. Nyt, konša monet yhteykšet hajotah, tämä propleema on hyvin ajankohtani.
Sergei Proninin ohjuama Koti kertou luonnon kera kiintieššä yhteyveššä olijašta rahvahašta, šen perintehistä ta tavoista. Še on yrityš löytyä ajan valošša omat juuret. Spektaklissa ohjuaja esittäy karjalaisen kulttuurin arkipuolta ta kantatuattojen pereharvoja.
Spektaklissa esiinnytäh eri polvien näyttelijät, kumpaset ollah Kojissa šen eläjien rooliloissa. Artistojen luvušša on kuin vašta alottelijie, niin ni kokenehie näyttelijie. Kotirauhan turvuajina esiinnytäh Kanšallisen teatterin meštarit Pekka Mikšijev ta Vieno Kettunen.
Näytelmän luatijat toivotah, jotta talvisina päivinä spektaklista tuli lämmin musiikkilahja. Koti-näytelmä on mukava kaikilla kaččojilla, šentäh kun kaikilla oma koti on hyvin tärkie.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat