Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tuarie-muasteri

Darja Berezina ruatau koissa // Kuva: Kuvat: Darja Berezinan pereharhiivašta

Äijän on hyvie muasterija, ka mie erityisen ihaššuin puiseh šolmijoh, kumpasen luati Darja Berezina. Tämän muasterin nimi miula ei ollun tuttu, löysin hänen vKontakte-šivun. Darjan korissušesinehet ihmetytetäh omalla yksinkertaisuolla ta heti huomuat, jotta omie idejoja hiän imöy iče luonnošta. Mie kirjutin Darjalla ta jo netälin piäštä myö yheššä rupesima kehittämäh yhteisprojektie – Darja ompeli miun miehellä karjalaisen kanšallisen puvun pohjalla nykyaikasen puvun, kumpaista voit pityä piällä vaikka joka päivä ta eri tilaisukšissa – ei niken šano, puitto še ei paššua jokapäiväseh nykyelämäh.

Šiitä tapasima Darjan kera ta kyšelin häneltä, mintäh häneštä tuli käsityömuasteri ta mintäh hiän mielummin ruatau koissa.

Mitein šiušta tuli käsityömuasteri? Oletko iče opaštun šiih vai šiula oli opaštajie?

– Voisin šanuo, jotta Amerikan matka vaikutti miun ammatin valintah. Miula ei ollun tarkotušta šuaha diplomi opaššukšešta, mie en tarvinnun mitänä tovissušta. Šentäh miula oli mahollisuš vapuašti valita šemmosie oppituntie, kumpasista mie tykkäsin. Näin mie valičin: urheilu-, kuorolaulu-, taito-, metallityö- ta taito-oppitunnit. Šiitä, konša miun opaštaja tutuštu miuh paremmin, hiän anto miula luvan jiähä luokkahuoneheh oppituntien jälkeh niin pitälti, kuin mie tahoin. Še oli läpimurto miun elämäššä! Kokonaisie mualipurkkija, kumpasista Venäjällä ei šiih aikah tiijetty mitänä, tupšuja, kankahie ta äijän muutaki mukavua, mitä en voi nytkänä kiäntyä venäjäkši, šentäh kun en tiijä analogijoita. Še oli taivahašta joka päivä!

 Ymmärsinkö mie okein, jotta šiula ei ole koulutušta?

– Kun myöššyin Amerikašta, vanhempieni kera piättimä, jotta en lähe kouluh, a šuoritan kaikki lopputentit yksityisopaštujana ili miun piti šuorittua tentit kaikista oppiainehista. Še kyllä oli mukava! Šain olla kahen kešen oppikirjojen kera. Šanakši, miun tulijan ukon kera myö valmistautuma matematiikkatentih. Loppujen lopukši mie šuoritin kaikki tentit, šain niistä hyvät arvošanat ta elämäššäni alko hullukauši. Vanhemmat tahottih, jotta mie jatkasin opaššušta yliopistošša, mie kyllä vein hakemukšet muutomah yliopistoh ka en käynyn yheššäkänä piäšytentissä. Konša tuli elokuu, vanhemmat ymmärrettih, jotta mie en piäššyn opaštumah mihikänä. Šilloin miun mieleh tuli Karjalan kulttuuriopisto ta piäsin käsityö-linjalla. Šiitä tuli ihan šopiva paikka miula.

 Mitä šie ošuat? Mistä käsitöistä šie tykkyät enemmän?

– Yksi lempihommista on kankašpainanta. Olen kyllä pitälti eččin omua hommua. Toičči šamalla aikua olen harraštan äijän eri töitä: kuvoin, ompelin konserttipukuja, ruavoin metallin kera, piiruštin ta harjottelin grafiikkua. Olin hyvin huolissani, kun en voinun valita mitänih yhtä šuuntua. Šilloin miun Fed’a-poika oli täyttän vuuvven. Läksin opaštumah Piiterih. Miun mieš Žen’a oli miula šuurena apuna šiinä. Kakši kertua kävin Piiterissä, kahen käsityömuasterin luona ta juuri šilloin tutuššuin kankahanpainantah. Še oli oikie valinta ta tykkäsin šiitä.

Mistä vois oštua šiun luatimie esinehie?

– Kauppua miula ei ole (nakrau), ka käykyä kaččomašša miun šivuo vKontaktessa: http://vk.com/fetrika. Kun ihmini kiinnoštunou mistänih käsityöštä, hiän voit kirjuttua miula ta mie mielelläni luajin esinehen hänen toivomukšien mukah. Šillä tavalla ruatah monet miun tuttavat käsityömuasterit – nykyjäh myö olemma Internetissä.  

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat