Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Valeiskin pariskunnan briljantitaival

Šajekuun alušša Rufim ta Taisija Valeiski juhlittih briljantihäitä. // Kuva: Nadežda Vasiljeva

Valeiskin pereh on kulken käsi kiäššä pitän elämäntien, kumpasella oli kuin vaikeita aikoja ta šuruja šamoin ni iloja ta pruasniekkoja. Nykyjäh Taisija Petrovna ta Rufim Jegorovič ollah jo yli 80-ikähiset, kuitenki molommat ollah šielultah nuoret, reippahat ta mi on kaikista tärkein, heijän šilmissä nytki loistau šuvaičuš- ta hellyškypinöitä toini toista kohti.

… Pedagogiopiston opaštuja Taisija ta šotapalvelukšešša ollut Rufim tavattih Pskovissa eryähäššä tanšši-iltamašša 1. oraškuuta 1953 vuotena. Nuori reipaš šotamieš oli hyvä tanššija ta heti šai puoleheh hyväččäisen neiččysen. Tanššijaisissa hyö tuttavuššuttih, Rufim kirjutti pieneh tikkuloutah Taisijan adressin. Hänen piti jatkua armeijapalvelušta, a Taisijan – opaššušta.

Kahen vuuvven aikana Taisija ta Rufim kirjuteltih toini toisella kirjasie ta harvoikseh tavattih. Šiitä Rufim tuli kosimah Taisijua ta neičyt šuoštu männä miehellä hänellä.

Nuoret piettih hiät 7. šajekuuta 1955, näin šynty uuši Valeiskin pereh. Višših hiäpäivänä nuori pari ei voinun kuvitellakana, jotta hyö yheššä šovušša ta rauhašša eletäh noin pitän elämän.

Enšimmäiset vuuvvet oltih nuorella perehellä ylen vaikiet. Luonnoltah ylen aktiivini ta aina uutta eččijä Rufim oli rikeneh matoilla: eččimäššä hyvyä työtä tahi opaštumašša. Hänen puoliso Taisija käršivällisešti vuotti mieštäh koissa, rakašti ta uško häneh. Elämän aikana pariskunta šai äijän nähä ta kokie šekä kierrellä ympäri muata. Valeiskin pereh ečči omua paikkuah päiväsen alla, näissä lukusissa matoissa Taisija aina matkasi mieheh peräššä, varajamatta vaikeukšie ta tuntomattomie paikkoja.

Vuotena 1963 kohtalo toi Valeiskin perehen Kalevalah. Šilloin Karjalan lespromhosiloih värvättih ruatajie muan eri puolilta. Taisijan ta Rufimin pereh tuli töih Uhtuon himleshosih, hyö kerättih pihkua. Työ ei ollun helppuo, ka šuurimman ošan elämäštäh hyö ruattih tiälä. Kešälomien aikana lapšet autettih vanhempie kerätä pihkua. Šilloin Valeiskin pereheššä oli jo nellä lašta. Šen jälkeh kun himleshosin toiminta lopetettih, Rufim jatko työtäh Kalevalan lespromhosin alavaraštošša. Rufimin työelämä on pitkä, yhteheš hänen tuli ruatua yli nelläkymmentä vuotta, Taisija oli ruatan pikuista vähemmän mieštäh.

Tänäpiänä Valeiskin pereh on šuuri ta šopusa. Rufim Jegorovičin ta Taisija Petrovnan piäpohasvuona ta elämän piäpalkintona ollah lapšet, šeiččemen punukkua ta viisi pravopunukkua. Hyö on oltu yheššä jo 60 vuotta, keštäen kaikki kohtalon myrškyt niin kuin kaikista kovin almasi-kivi, kumpani hivuomisen jälkeh muuttuu briljantiksi.

Briljantihiät – kuuvven vuosikymmenen yhteiselämän tuloš. Iče päivänšankarit ollah šitä mieltä, jotta nämä vuuvvet ihan vilahettih. Ka elämä jatkuu ta olkah še vielä hyvin pitkä ta antosa!   

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat