Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kieli ta kirjallisuš kanšankulttuurin peilinä

Neuvošton issunnošša oli myönnetty Karjalan kanšallisušpolitiikan ministerijön palkinnot parahilla karjalan, šuomen ta vepšän kielen opaštujilla. // Kuva: Olga Smotrova

”Kirjallisušvuotena on erityisen tärkie kaččuo ta arvioija miltä Karjala pohattoine šuomelais-ugrilaisine perintehineh näyttäy meijän koko muan tauštalla, mimmosie positiivisie tulokšie ta tapahtumie meilä on ollun”, Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen korošti tervehtimispakinašša Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunnošša.
Oma Mua -lehen piätoimittaja Natalja Sinitskaja korošti kanšalliskielisien lehtien merkittävyä roolie kanšallisen kirjallisuon kehittämiseššä Karjalašša. Juuri nämä lehet 1990-luvulla oltih tärkienä kenttänä alottajien kirjailijien luomistyön kehittämiseššä. Monet kirjailijat painettih omie enšimmäisie kirjutuškokemukšie lehtien šivuilla. Vuosien mittah kanšalliskielini kirjallisuš on huomattavašti kehittyn, kirjailijapolvi on varttun, kieli on tullun pohatammakši, teokšet – šyvemmiksi, kypšymmiksi. Tilanneh näyttäy olovan hyvä, vuosittain painetah lukusie kirjoja karjalan, vepšän ta šuomen kielellä. Kuitenki kanšalliskielisen kirjallisuon kehittämisen rinnalla on šamoin kašvattava lukijakuntuaki, kumpani tarviččou tätä kirjallisutta, on varma Sinitskaja. Tänäpiänä tavallisen lukijan on hyvin vaikie šuaha niitä kirjoja.
Issunnošša kuulu vielä äijän muitaki ehotukšie, mit košettih kanšankoulujen ta lukutaitokurššien järještämistä, kiännöškoulujen ta vakituisešti toimijien luomis- ta kirjallisuškritikkiseminarien peruštamista ta projektitoimintua. Kaikki nämä toimet voitais eistyä etehpäin kanšallisen kirjallisuon kehittymistä ta parantua yleistä kielitilannehta Karjalašša.
Neuvošton jäšenet oltih yhtä mieltä, jotta ammattimiehien kouluttamini on yksi tämän päivän tärkeimmistä tehtävistä. Pätövie kielitaitosie spesialistija tarvitah kuin opaššuš- ta tutkimušlaitokšissa, šamoin joukkoviestimissä, kirjapaino- ta kulttuurialalla.
Issunnon tulokšien mukah Aleksandr Hudilainen käški ministerijöjen johtajilla ottua huomijoh kaikki neuvošton jäšenien ehotukšet ta huomautukšet ta yheššä piirien paikallisvaltojen etuštajien kera kehittyä karjalaisen kulttuurin ta kielen šäilyttämiseh šuunnatut ohjelmat.
– Rahvahalla on kiinnoššuš karjalan kieleh ta kulttuurih. Pitäy ottua käyttöh kaikki maholliset keinot ta tavat, jotta šuaha piettyä assimilatijoprosessit, jotta nuoret ihmiset meijän tašavallašša šanottais ylpeyvellä ”mie olen karjalaini” tahikka ”mie olen vepšäläini”, Karjalan piämieš korošti.
Neuvošton issunnon lopušša oli myönnetty palkinnot Karjalan korkiekoulujen parahilla opaštujilla, kumpaset opaššutah karjalan, vepšän ta šuomen kieltä. Karjalan kanšallisušpolitiikan ministerijö on peruštan tämän kannuššušpalkinnon vuotena 2013, Karjalan kielen ta kulttuurin vuotena. Kilpailu järješšetäh joka toisen vuuvven piäštä. Šiih voijah yhtyö kolmannen ta nellännen vuosikurššin opaštujat. Tänä vuotena palkinnot oli šuatu Petroskoin yliopiston filologisen tietokunnan itämerenšuomelaisien kielien laitokšen opaštujat.  Šuomen kielen opaštujista parahana oli Vladislava Ijina. Palkinnon Karjalan kieli -nominatijošša juattih keškenäh vienankarjalaini Anni Jegorova ta livviläini Uljana Čaikina.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat