Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Krippiruvituš: puolešta vai vaštah?

Valitettavašti Karjalašša ruvitettujen ihmisien luku viime aikoina on yhä lašken.

Šykšy. Vihma- ta räntäšiä, toppa ta enšimmäiset viluššukšet. Tulošša on krippi. Päiväkotiloissa, opaššušlaitokšissa šekä työpaikoilla alotetah ruvituštoimet, a internet-forumit ollah täytenäh kaikenmoisie kauhutietoja krippiruvitukšen šeuraukšista… Eri-ikähiset ihmiset – pikku lapšien vanhemmista eläkeläisih šuate šeisotah valinnan ieššä: luatieko ruvituš vai ei? Mi on parempi? Krippi-tautie ta ruvitušta koškijih ajankohtasih päiväntärkeih kyšymykših vaštasi 1. kaupunkipoliklinikan tartuntatautiliäkäri Irina Tatinbetova.

Krippi on viirusinfektijo, kumpani tavallah alkau äkkie: noušou korkie kuume, läsijä tuntou kipuja lihakšissa, toičči šiih lisäytyy vielä kuiva ryvintä. Ušeimmiten kripin jälkitautina on bronhitti tahi keuhkokuume, kumpaset voijah aiheuttua ylen ikävie šeuraukšie. Krippi enši šijah isköy aktiivisimpah ihmisjoukkoh: nuorih ta työnkykysih ihmisih šekä lapših, kumpaset šiitä tuuvvah tauvin omih perehih, missä še voit tarttuo vanhempihki, jo korkiešša ijäššä olijih perehjäšenih. Vanhemmalla polvella krippi voit aiheuttua vielä ikävimpie šeuraukšie, šemmosie kuin insulti ta infarkti.

Tavallah rupiainehet joka vuosi muututah, joka rupiaineh kovoštuu inatkivoitujen viirussien kolmešta bakteerikannašta. On tärkietä, jotta ihmiset ymmärrettäis, jotta rupiainehissa ei ole mitänä elävie viirussija, šiinä on vain inaktivoitujen, ei-elävien viirussien pikkuošasie, šentäh ruvituš ei voi aiheuttua mimmoistakana tautie.

Nykyjäh käytetäh kahta inaktivoituo rupiainehlajie: lapšilla (kuuvven kuukauven ijäštä alkuan) – Grippol Plus ta aikuhisilla – Grippol ta Sovigripp. Molommat rupiainehet ollah inaktivoituja, molommissa on käytetty melkein šamoja ainehie, erotukšena on vain še, jotta Grippol-rupiainehta voit käyttyä lapšien varhaisijäššä, kuuvvešta kuukauvešta alkuan, Sovigripp – kolmen vuuvven ijäštä alkuan.

Ruvitukšen kera elimistö šuau viirustapasie ošasie ta šamoin immunitetti alkau vahvistuo. Konša elimistö uuvveštah kohtuau šamantapasie jo oikeita krippiviirussija, še rupieu tuottamah vašta-ainehie niitä viirussija vaštah. Näin ihmini helpošti keštäy tuon tauvin eikä hänellä tule mitänä jälkitautija.

– Onko olomašša šemmosie šyitä, konša ruvitušta ei šua luatie?
– Tietyšti, ennein kun luatie ruvituš, kannattais käyvä liäkärissä. Ruvituš on kielletty niillä, kellä on vaikie allergijamuoto ili anafilaktisie reaktijoita kananmunan valkieseh, nillä ihmisillä ei missänä tapahukšešša šua luatie ruvitukšie.

Valitettavašti Karjalašša ruvitettujen ihmisien luku viime aikoina on yhä lašken. Netissä ta joukkoviestimissä on ylen äijän negativista tietuo ruvitukšista. Ihmiset iče kieltäyvytäh ruvitukšešta eikä ruviteta lapšie. Kun tuaš toisualta meijän tašavalta kuuluu niih alovehih, missä ihmiset ylen rikeneh läsitäh krippitautie.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat