Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Mirjan nero kuuluu loitokse

1. Mirja Hotejeva (rv. 1978), Petroskoin Lumikello-suomelas-ugrilazen päivykoin lapsienkazvattai on roinnuhes Anuksen čupul Kuittizes. Hänes tuli aiga kuulužu lapsien karjalan kielen opastai. Mirjan vieres – päivykoin metodistu Anna Rešetina.

Petroskoin Lumikello-päivykoin opastai Mirja Hotejeva, kuittizelaine roduu myö, yhtyi kogo Ven’an muamankielien opastajien kilbah. Se piettih ligakuun lopus Moskovas, Ven’an Opastusministerstvan da kanzallizii kyzymyksii hoidajan federuallizen Agenstvan hantuzis.

Meijän inehmine sai enzimäzen sijan nominatsies ”Opastai da opastui”. Paginkanzannu on livvinkarjalaine inehmine Mirja, kudai jo seiččemetty vuottu ruadau kielipezä-tavan mugah. Hänen neros jo kuuluu loitokse. “Oma Mua” pidäy tämän koin ruaduo silmäl. Kävyin vereksel hänen ruadopaikkah päivykodih. Kodvazen, enne lapsienpertih pollendua, seizoin-hörköndelimmös senčois, kuundelin Mirjan iändy. Korgieh iäneh pagizi lapsile liygii.

– Mirja-hyvä, ajelit Moskovah suati. Kerdu yhtyö muamankielien opastajien kilbah federuallizel tazol oli sinulles ezmäine. Dai puutuit voittajien joukkoh. Min periä? Mil löyhkit sie?

– Kuito rouno pettiesgi sain voiton erähäs nominatsies, kaikkiedah niidy oli viizi. Minä olinhäi ainavo päivykoin ruadai, kaikin oldih školien opastajat. Minuu taričči sinne Karjalan Opastusministerstvu, konzu voitin omas tazavallas pietys kilvas lapsienkazvattajien keskes. Karjalan kielen kauti puutuingi Moskovah. Sie kilbailtih 40 hengie, Ven’an eri kanzoin rahvastu. Ezmästy kerdua puutui nähtä sen verran kielien opastajua. Ga äijy niilöin keskes oli ven'an kielen opastajua. Ven’a sežo kuului muamankielien riädyh.

– Midä sinul pidi ruadua da ozuttua? Kui otettih vastah karjalan kielen? Midä sanottih kielipezis?

– Kuunneltih rakkahal da vagavah. Meijän päivykoin ruaduo kiitettih. Kielipezän hyväksyttih. Ližättih, ku kielipezän jälles pidäy ajatella kielen lujua opastamistu školis. Minul pidi luadie prezentatsii omas ičes da omas ruavos livvikse da ven’akse, ozuttua ennepäi varustettu video, mih luaduh ruan omien lapsienke. Äijäl kačotah nygyaigazii ruadomenetelmii, kui, sanakse, käytän kaikenmoizii interaktiivoi, teknellizii laittehii, milleh maltan ozuttua omua iččie suuren joukon ies. Pidi varustua metoudine seinystendu da sen kauti ozuttua mih luaduh harjaitan lapsii karjalah.

– Arvostelujoukos eihäi ellendetty karjalua? Kui maltettih arvostua?

– Ga muga sit arvostettihgi. Sellitin kai ven’akse. Avus oli Anni-tytti, päivykoispäi otettu. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat