Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalaini laulu eläy

Šuurešša juhlakonsertissa Oma Pajo vielä kerran korošti, jotta karjalaiset laulut kuulutah Karjalašša ta kehitytäh. // Kuva: Natalja Sinitskaja

Oma pajo -kuoro on peruššettu vuotena 1990. Kuoron enšimmäisenä johtajana oli Venäjän anšijoitunut kulttuuriruataja, Karjalan anšijoitunut näyttelijä Klara Stas’uk. Vuuvvešta 1997 Oma pajo -kuoron johtajana on ollun Karjalan anšijoitunut kulttuurijohtaja L’ubov’ Nikitina, kumpani kerto kuoron šuurešta konsertista ta ruavon šuunnitelmista.

Mimmoni oli šuuren konsertin ohjelma, mitein oli valittu konsertin ohjelmisto?

– Meijän konsertin nimi on ”Eläy Karjalan pajo”. Halusima vielä kerran koroštua šen, jotta karjalaiset laulut kuulutah Karjalašša ta kehitytäh. Karjalaisien musiikkikulttuurissa laululla on ylen tärkie rooli. Konsertissa myö muistelima kuoron istorijua ta šen enšimmäisie artistoja – Kanšallisen teatterin näyttelijie Jelena Kornilovua, Vieno Kettuista ta Pekka Mikšijevie ta tietyšti kuoron enšimmäistä johtajua Stas’uk Klarua.  Alušša esittimä kuoron enšimmäisie lauluja ta šiitä uušie lauluja. Šuuri valokuvarivi kerto kuoron aktiivisešta elämäštä ta kuorolaisista. Konserttih oli kučuttu noin 50 kuoron entistä ošallistujua, kumpaset ennein laulettih kuorošša.  Šoittajilla, kumpaset ruattih meijän kera, oli šoittimien konserttiesityš. Omua tuotantuo esitettih kuoron Kežräjaine -folkloriryhmä ta Härkin-lauluryhmä. Kuoron solisti Sergei Evstafejev esiinty oman ohjelman kera. Šuomešta konserttih tuli kuoron yštävä ta ošallistuja Risto Salmela, kumpani niise aktiivisešti ošallistu juhlaohjelmah.

Enšimmäisinä vuosina kuorošša oli noin 40–45 laulajua. Eri vuosina kuoron lukumiärä muuttu, tultih uuvvet artistat. Montako artistua kuoron nykyjoukošša on?

Nyt kuorošša harjottelou 25 ihmistä. Kuuši niistä on oltu kuoron ošallistujina enši päivistä alkuan. Hyö ollah Polina Belousova, Alisa Gubareva, Jelizaveta Markova, Ida Jacenko, Galina Kan’učkova ta Galina Lettijeva. Kuoron joukko aina muuttuu. Viime vuotena kuoroh tuli nellä eri-ikäistä ošallistujua. Nyt kuorošša on yksi venäläini, kakši vepšäläistä ta kaikki muut ollah karjalaiset. Melkein kaikki eri tašolla maltetah karjalan kieltä. Kuoroh ošallissutah aivan eri aloilla toimijat ihmiset: opaštajat, liäkärit, lehtimiehet, päiväkojin kašvattajat, ruatajat ta eläkeläiset. Meilä on hyvä joukko, suali kuitenki, jotta miehie on vähän. Šen vuokši kučumma kuoroh eri-ikäsie miehie.

Šen lisäkši kuorošša on kakši lauluryhmyä. Härkin-ryhmäššä lauletah nuoremmat artistat, Kežräjäine-joukko esittäy vanhoja perintehellisie karjalaisie lauluja.

Kuoron ohjelmistošša on noin 200 lauluo karjalan kielen eri murtehilla, šuomen kielelläki, on olomašša karjalaisie ta šuomelaisie tanššija ta leikkijä. Mitein työ täyvennättä ohjelmistuo ta mistä šuatta uušie lauluja?

– Ei niin ammuin miun luokše tuli kuoron entini ošallistuja, kerroin hänellä konsertin ohjelmašta ta šiitä hiän kyšy miulta: Mistä työ oletta šuanun niin äijän lauluja? Še on paraš komplimenti kuoron johtajalla. Jokahini hormeisteri hyvin tietäy, jotta joka lauluryhmäššä on aina ”repertuarin nälkä”. Ohjelmiston luatimini on vaikein asie, erityisešti karjalaisešša joukošša. Oma Pajo -kuoron ohjelmistoh myö otamma kuin perintehellisie karjalaisie lauluja, šamoin ni uušie lauluja, ečimmä uušie kirjuttajie ta šäveltäjie, toičči vanhoja lauluja muokkuamma uuteh luatuh. On mukava, jotta monet luatijanlaulut jälešti tullah rahvahallisiksi, ihmiset pietäh niitä kanšanlauluina vaikka niillä lauluilla on omat luatijat. Šen lisäkši haluon šanuo šuuret passipot kuoron kiäntäjillä, kumpaset kiännetäh erilaisie tekstijä karjalakši ta laulujen tekstijen toimittajilla: Anna Usovalla, Nadežda Mičurovalla, Galina Lettijevalla ta El’vira Derevl’ovalla.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat