Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šukututkimuš kaikilla halukkahilla

Šukututkimušseminarija järješšetäh Petroskoissa, Karjalan Kanšallisen arhiivan tiloissa.

Šukututkimuš on tietojen sistemattini kokoelma eri šukupolvista, šukujen heimolaisuošta, še on tieto šukušuhtehista. Viime aikoina kiinnoššuš šukututkimukšeh on huomattavašti kašvan. Mintäh še tapahtuu? Ket oltih meijän kantatuatot? Montako meistä voit muistua omie ämmonmuamoja ta ukontuattoja? Vet šananlaškun mukah ilmain juurija ei ni heinä kašva. Šen vuokši šukututkimušseminariloih keräytyy niin äijän halukkahie.

– Kanšallini arhiiva mielelläh järještäy šemmosie seminarija alottelijilla šukututkijilla. Ymmärrämmä, jotta täššä asiešša vaikein on työn alku. Monet tulijista ihmisistä ei ieš tiijetä mitein pitäy tilata dokumenttija, mimmosie asiepaperija tavallah käytetäh työššä. Šentäh piättimä järještyä ušiemman kerran vuuvvešša šemmosie seminarija, kumpasih kučumma ihmisie tutkimah omua šukuo, kerto Kanšallisen arhiivan ruataja ta seminarin vetäjä Jelena Usačova.

Šukututkimukšešša on monta šeminarie. Seminarissa on kakši ošua. Enšimmäini on omissettu teorijalla, kumpani on tarpehellini työn alkuvaihiešša. Toini on ruato seminarin joka ošallistujan kera.

Arhiivan fondissa on olomašša äijän šukututkimukšien dokumenttija XVIII-XX vuosišatojen ajoilta. Niijen joukošša on metrikkakirjoja, henkikirjoja ta toisie. Šuurin oša niistä kertou ihmisistä, kumpaset elettih Aunukšen gubernijašša (Aunukšen, Petroskoin, Povenčan ta Pudožin ujezdit) ta Kemin ujezdissa. Monet dokumentit nyt šäilytetäh valtijollisissa arhiivoissa Vologdan, Arhankelin ta Leningradin alovehilla. Mi koškou Sortavalan, Salmin ta Kurkijoven ujezdie, kumpaset 1940 vuoteh šuate kuuluttih Šuomen alovehih, niin oša dokumenttiloista ta metrikkakirjoista šäilyy nyt Šuomen arhiivoissa.

– Enšimmäini aškel omašša tutkimukšešša pitäy luatie vielä ennein arhiivan tulomista. Enšin voit tutkie perehen arhiivua, šuaha tietoja rekisteritoimistošta. Pitäy tietyä hoti yheštä kantatuatošta. Konša ta missä hiän šynty ta mitein häntä kučuttih. Täššä tapahukšešša on helpompi ruatua arhiivašša, šelvitti seminarin vetäjä.

Seminarin aikana oli kerrottu nimilöistä, šuku- ta tuatonnimilöistä, kumpaset on esitetty vanhoissa dokumenttiloissa. Ne erotah niistä nykyaikasista nimimuotoloista, kumpasie myö olemma tottun käyttämäh. Alottelijat tutkijat tutuššuttih metrikka- ta henkikirjoih. Šemmosien uušien tietojen avulla jo enemmän ihmisie šuahah tietyä mukavie ta tärkeitä faktoja omista šuvuista.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat