Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kuuluuko karjalua Nikol’skoje-kyläššä?

Ravintolapäivän jälkeh šuuri porukka šuomelais-ugrilaisie aktivistija kahella buššilla tuli Rameškovskin piirih näyttämäh iččie ta kaččomah, missä ta mitein eletäh Tverin karjalaiset.

 

Ravintolapäivän jälkeh šuuri porukka šuomelais-ugrilaisie aktivistija kahella buššilla tuli Rameškovskin piirih näyttämäh iččie ta kaččomah, missä ta mitein eletäh Tverin karjalaiset.

Enšin meijän porukka tuli piirin Rameški-piäkyläh, kumpasešša meijät otettih vaštah piirin hallitukšen virkamiehet, tervehtittih ta jo kolmella buššilla šuatettih meijät tarkotuškohtah – Nikol’škojen kyläh.

Meitä jo vuotettih Loppijaisen kirikön viereššä ta otettih vaštah leivällä-šuolalla. Šuuri, kaunis ta valosa vašta remontoitu kirikkö oli rakennettu vuotena 1821. Kirikön kellotornilta kaččuon ympäristöjen kaunehutta heti ymmärrät, mintäh karjalaiset, kumpaset tultih tällä alovehella XVI vuosišualla, valittih elinpaikakši juuri tämän šeuvun Volga-joven Medvedica-šivujoven rannoilla.

Kyläššä eläy pikkuista enämmän 200 henkie, ka heti kun piäšet paikalla, niät, jotta kylä on elävä, tiälä eletäh ruatajat ahkerat ihmiset – kaikki talot ollah puušta rakennettuja, ne kaikki ollah yksikerrokšiset ta hyväššä kunnošša. Kyläššä on kulttuuritalo, liäkintäpunkti, kirikkö ta kauppoja, koulu ta kirjašto, molommissa toimitah kylän istorijašta kertojat musejot.

Koulušša, kumpani oli rakennettu 1990-luvulla, opaštuu noin 20 opaštujua. Rakennukšen toisešša puolešša on päiväkoti. Koulu on valosa ta lämmin. Tiälä on oma konserttišali, kumpasešša paikalliset eläjät nähtih Čičiliušku-kuklateatterin näytelmän ta Tverin Kariela -järještön peruštaman teatterin esitykšen. Molommat oli otettu vaštah hyvällä mielin. Karjalan kieltä tiälä ei opaššeta koulušša, eikä päiväkojissa. Ainut kohta, missä kuuluu karjalan kieltä on paikallini folkloriryhmä, kumpasešša naiset paissah ta lauletah omalla kielellä.

Paikallisešša kirjaštošša on karjalankielistä kirjallisutta. Tiälä vierahat voijah kaččuo musejotiloja šekä tuttavuštuo paikalliseh helmeh – Taisija Kremeneckajah, kumpani monta vuotta takaperin šiirty šuurešta Moskovan kaupunkista pieneh kyläh. Naini on paikallini aktivisti, kumpani on tutkin paikallisie karjalaisie kylie, niijen istorijua, etnografijua, folklorie ta muuta, mi koškou karjalaisien entistä elämyä. Taisijalla on ikyä yli 70 vuotta, ka hiän on kirjuttan ta omilla varoilla julkaissun kirjoja, iče opaštu käyttämäh Internettie ta hänellä on muutama oma nettišivu ta bloggi, vielä hiän kirjuttau runoja ta omalla esimerkillä näyttäy, mitein omin voimin voit luatie elämän mukavammakši.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat