Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lumikello-päivykois jatketah kielikylyy lapsile

Tädä kniigastu taritah käyttöh rajonoin päivykodiloih. Kuva: Natajla Antonova. // Kuva: Natalja Antonova

Päivykodih rodih uuzi “kylvettävy” joukko, kudai sijoitettih vereksel kohendettuh ravieh pertih. Ližäkse suadih muzeiperti, kudaman ruokos on vähästy enämbi nelliäkymmen vahnanaigastu vehkehty.

Vastaine koivuine, käzipaikku šulkuine. Opastua lapsukkazii karjalah silleh-tälleh täs allettih vuvvennu 1998, yksin-kaksin kerroin nedälis. Äski vuvves 2009 ruvettih syvendymäh dieloh rohkiembasti, tavoittajen puuttuo tovellizeh kielipezäh. Kielipezän periuattehii yhtelläh ei suadu noudua, ga “räken kielikylyn” yhteh lapsienjoukkoh suadih. Ruvettih enämbän pagizemah liygii tävvembäl da puhtahembal suul.

Mennyön vuvven kylmykuul suadih toine joukko, kaksikymmen 3-4- vuodehizii lapsii. Vai kolme niilöis ollah karjalazis perehispäi, no niilöis kieldy jo ei paista, vai vähäzen mustetah pagizijoi buaboloi. Lapsien akkiloiččijoinnu da kielenkylvettäjinny ollah Mirja Hotejeva da Maikki Volhonova, kudamat jo hyvin harjavuttih ruadamah livvin kielel. Neidizet leyhketäh, ku enimytteh paistah lapsile päivän aloh karjalua, ven’akse sellitetäh vai erähii kohtii. Dai todeh, kolmen kuun aigah kielikylys olijat lapset jo täytty vägie opitah livuttua erähii liygiläzii sanoi opastajien myödäh, rohkiesti pajatetah da sanellah runozii. Vahnembat – hyväs mieles, heidygi Maikki da Mirja harjaitetah vähin vähäzin karjalan kieleh. Yksi vahnembis jo lähti kielikursiloih, kudamii pietäh Petroskoin Rahvahallizien kul’tuuroin keskukses. Kursiloih kohendamah kielineruo lähti opastai Maikkigi...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat