Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tärkie asie – ymmärryš

Näijen pruasniekkojen uattona pakauttelin Aleksei Tsikarevie, YK:n alkuperäiskanšojen oikeukšien konehiston (EMRIP) nuorimpua jäšentä ta enšimmäistä karjalaista, kumpani on esittän oman kanšan etuja YK:ššä (šanakši, vielä yksi Karjalan etuštaja, vepšäläini Zinaida Strogal’ščikova oli Alkuperäiskanšojen foorumin jäšenenä 2002–2004 vuosina).

Aleksei, olet jo kolmatta vuotta ollun EMRIP:in jäšenenä. Mitein Konehisto vaikuttau alkuperäiskanšojen kielien šäilyttämiseh?

– Pitäy šanuo, jotta joka vuosi EMRIP luatiu šuuren tutkimukšen, kumpani koškou alkuperäiskanšojen oikeukšie. Vuotena 2011 tutkimukšen aihiena oli ”Kielen ta kulttuurin rooli alkuperäiskanšojen oikeukšien puoluštamisešša”. Tutkimukšen puittehissa EMRIP:in jäšenet tutkittih eri maijen positiivisie esimerkkijä. Yksi niistä on kielipešä-metodiikka, kumpaista käytetäh eri maissa. Tahikka esimerkiksi, on maita, kumpasissa alkuperäiskanšan kielellä on erikoini statussi tahi še on šamalla tašolla valtijollini kieli kuin enemmistön kieli.

Joka vuosi heinäkuušša EMRIP:n piätapahtumašša kerrotah näistä tutkimukšista, ka valtijo voit toimie vain omatahtosešti. Kieltä koškovan tutkimukšen piätökšenä on še, jotta vähemmistön kieli (a alkuperäiskanšat tavallah ollah vähemmistönä) šäilyy, konša valtijo on kiinnoštun šiitä. Valtijon on luotava opaššušprosessi alkuperäiskanšan kielellä.

Mitein yleisešti YK vaikuttau kielien šäilyttämiseh?

–YK:n tilaisuukšissa äijän paissah kieleštä kultuurin kontekstissa. Asientuntijat ta ekspertit ollah huolissah – joka vuosi muajilmašša häviey kymmenie kielijä ta juuri kantakanšojen kielet ollah heikommašša tilašša. YK:ššä on kulttuurierityisraportoija, kumpani šamalla tutkiu kielikyšymykšie. Eli kantakanšoilla on omankielen oikeukšie ta YK mainiččou šitä omissa dokumenttiloissa ta raporttiloissa.

Onko tärkietä oman kanšan oikeukšien šäilyttämiseššä paissa omalla kielellä?

–Totta kai, još pakajat omalla kielellä, šiula on bonusta. Ka kielen tietämättömyyš ei voi vaikuttua, još šiula on ymmärryštä kielen ta kulttuurin šäilyttämisen tärkeyveštä. Još šiula ei ole šemmoista ymmärryštä, šilma ei ušota, šiun on vaikieta mitänih tovistua. Mie en pakaja karjalan kieltä, ka mie ymmärrän šitä hyvin. Ta ušon šen tulevaisuuteh!

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat