Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Vagavua kielipaginua

Kanzallizen poliitiekan azieloin ministerstvan hantuzis luajittuh ruadojoukkoh kuuluu enämbi kahtukymmendy meigävellen ristityttyy. // Kuva: Natalja Antonova

Pitkät stolat hommattih Karjalan tazavallan piälinnah mennyt kolmanpiän 4. kevätkuudu. Potkastuksennu sih oli kanzalazen Irina Zaitsevan pakkaskuul työtty kirjaine Zakonoinhyväksyndykerähmöh, kus inehmine prižmiy luadie kohendukset Karjalan Tazavallan Konstitutsieh da panna karjalan kielen anuksen – da varzinkarjalale valdivollizet stuatusat. Kanzallizen poliitiekan ministerstvan hantuzih luajittih eri aloih kuulujien ruadojoukko, kudamas roittih aiga pitkät stolat. Sen ezmäine istundo piettih ilmai zakonoinhyväksyndykerähmöläzii da opastusministerstvan virguniekkoi. Paikal oli Aleksandr Šarapov, ristikanzan oigevuskyzymyksii puolistai Karjalan Tazavallas.

Kanzallizen poliitiekan  azieloin ministerstvu  varusti tulluzile materjualoi juattavakse, kudamien mugah nägyy selvästi, ku Karjala on ainavo 22:s Ven’al tazavallois, kus kandurahvahan kielel ei ole nimittumua stuatussua da kus karjalazien čottuvuittii vois verrata vai  Dagestanan tazavallan kandurahvahien vuitinke. Sie kolmeletostu kielele on valdivolline stuatussu, erähii Dagestanan kanzoi on vie vähembi migu karjalazii.

Kui loitokse on lähtenyh juna?

Ruadojoukon ezmäine vastavus oli enämbäl paginoin da mielien vaihtandua. Tatjana Klejerova, Karjalazien Kerähmön vallittuloin nevvoston piälimäine, ylen syvästi mustoitti endisty istouriedu, kui opittih suaha status mennyön vuozisuan 90-vuozien da tämän vuozisuan alguvuozien aigah, mittumua kynnysty pidi harpata da mih on piästy. Mainičči, ku vai 1991-2005 vuozien aigah oli kehitetty kymmene zakonprojektua, oli ylen suurdu bauhuu da aktivižuttu stuatusan dielonke. Kompromisakse tuli vuvvel 2004 suadu zakon Karjalan, vepsän da suomen kielen valdivollizes tuves, ga yhtelläh Iče Tatjana Klejerova mainičči, ku Karjalas emmo novva sen zakonan juuri kaikkii pygälii, semmite sidä, kus on sanottu karjalankielizeh opastukseh niškoih. Mielii ližäiltih kirjuttai Aleksandr Volkov, sotsiologu Jevgeni Klementjev, kanzalaine aktivistu Aleksei Tsikarev, kudamat ei ebäilty ni yhty, pidäygo karjalale valdivolline stuatussu. Muite, ga kommentois sai kuulta pessemizmua da ebävarmuttu, roihgo nygöi jo tolkuh ruveta nostamah tädä dieluo vagavembah.... Sentämän kerran kielienn’okal oli virkeh ”Juna on lähtenyh jo loitokse...”

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat