Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2016

    • Karja-heimon mua

      Sinnesäh olemmo jo harjavunnuh Karjala-nimeh, muga puaksuh sidä näet kaikkiel: meijän tazavallan nimes dai monien firmoin da yhtymyksien nimis, ga ozutah, buito Karjala-nimi on olluh olemas ainos. Nimi tottugi on ylen vahnu. Mibo on Karjala? Kui se rodih da midä merkiččöy?

    • Rastavu rauguu, Vieristy vinguu, Äijypäivy kätty andau

      Pitkien pruazniekoin aigua Karjalan Kielen Kodi läs joga päiviä taričči vieljärveläzile da kylän gostile midägi mieldykiinnittäjiä.

    • Kojikaš kiššojen talo

      Pimiekuušša Petroskoissa avattih enšimmäini kiššakahvila.

    • Oman piirin hyväkši

      Uuvven vuuvven uattona Kalevalan piirin ošakunnan etuštajat käsiteltih männehen vuuvven toimintatulokšie ta mietittih tulijua ruatuo enši vuotena.

    • Karjalaiset starinat ollah šuosijošša

      Tapuamisešša lukijien kera Ostrova-kuštantamon piätoimittaja Juri Šleikin kerto, mitein toteutu Karjalaisien starinojen nyky painokšen ajatuš

    • Sugu on suuri

      Sain sygyzyl muamanpuoleizes sevoittares Veijospäi kirjan “Suistamon Hovinahon Pakkaset ja suku”. Se on aiga jygei kirju kahtensuan A4-suuruon sivunke. Algupuolel on Karjalan histouriedu da paikallistieduo.

    • “Muumitata da meri” livvikse

      Suomes toimii Karjalan Kielen Seuru piästi ilmah kuvvenden karjalakse kiännetyn Muumi-kirjan. Muumitata da meri -nimizen kirjan livvikse on kiändänyh “Oman Muan” piätoimittai Natalja Sinitskaja. Pagizutimmo händy uudeh kniigah nähte.

    • ”Kaikes rakkahembal kirjutan luonnos”

      Uuzi kirju karjalan kielel livvin murdehel piäzi ilmoih juuri vuvven 2015 lopus.

    • Paginal tuaste karjalan kielen stuatussu

      Karjalan piämiehen tyves toimii Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien nevvosto tänä vuon täyttäy 15 vuottu.

    • Oskar ta Ruušuni Rouva

      Mitein lyhyt elämä ei oliskana, šiinä on nuoruš ta vanhuš, iloni nakru ta karkiet kyynälet, erehykšet ta rakkahuš

    • Irma Mullonen: “Olen ozakas, ku minus tuli tutkii”

      Tänäpäi, pakkaskuun 29. päivänny on tundietun nimistöntutkijan, filologientiijon doktoran, professoran Irma Mullozen vuozipäivy. Sen kynnyksel “Oma Mua” pagizutti vuozipäivyniekkua.

    • Omil opastujil kui oma muamo

      Irma Mullozen vuozipäiväkse: “ Irma Mullonen on tärgei ristikanzu minun tiijollizes elokses. Hän tugi minuu minun akadiemizen alan allus, yliopistos. Da häi jatkau tugie nygöigi. Juuri Irma sai minun mielen palamah Karjalan etnizeh istourieh”.

    • Uvvet kirjutukset Wikipediah

      Jovensuus 29. da 30. pakkaskuudu piettih toine kiändäjien seminuaru, kuduas opastettih kiändämäh karjalakse kirjutuksii Wikipediah näh.

    • Veškelys ottau vastah

      Karjalan tazavallan Karjalazien VIII kerähmön tostu päiviä (4. kevätkuudu) pietäh Veškelyksen kyläs. Kui menöy ruado Kerähmön valmistamizekse, kyzyimmö Veškelyksen piäliköl Irina Pogrebovskajal.

    • Hyvä kunto ta kokemuš on voiton vakuuna

      Tuiskukuun 4. päivänä täyttyy 60 vuotta Neuvoštoliiton hiihtäjien muajoukkovehen enšimmäiseštä voitošta Talviolimpijakisoissa Italian Cortina d’Ampezzošša.

    • Pohjazentiähti eläy Petroskois

      Pohjazentähti-kilvas Jekaterina Jevsejeva tiijusti petties 2015 vuvven lopus da työndi sih omua runuo, tahtoi oppie oman ičen vägie da n’eruo.

    • Kul’tuuran hyväkse kolme vuottu peräkkäi

      Kanzallizes kirjastos 5. tuhukuudu piettih istundo, kuduas Karjalan tazavallan kul’tuuran ministran Aleksei Lesozen johtol kačottih da arvostettih Literatuuran vuvven tuloksii da midä vuvvennu 2015 oli luajittu hyviä sih nähte meijän tazavallas.

    • Aleksi Ruuskanen: ”Karjalakse voi tävvelleh sanelta vierahahgi kul’tuurah näh”

      Sensatsii: Jyväskyläs eläi kaksikymmenkuuzivuodehine yliopistolaine briha Aleksi Ruuskanen opastui livvinkarjalah ”Oman Muan” piätoimittajan Natalja Sinitskajan Muumi-kirjoin kiännöksien avul puolen kolmattu vuvven aigah. Se toven stuanivui.

    • Piihtlahten piihtet

      Piihtlahten kylästy elävien kylien joukos ei ole jo 51 vuottu.

    • Nerokkahien lapšien luova kačahuš

      Petroskoissa on avattu IV tašavallan lapšien Pravoukkoloista pravupunukkoih -nimini näyttely-kilpailu, missä on esitetty kuvailu ta koristetaijon töitä.

Lugijan mielii
Partn`ourat