Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Hörpölän sadakieli

Molodoit Puavil Nazarov da Anna Šalajeva yhtes ruatah Muuzikkuteatras.

Hörpölän kylä on kaheksan kilometrin peräs Alavozespäi. Sit kyläs kazvanuh nuori karjalaine briha Pavel Nazarov nygöi pajattau suures muuzikkuteatras. Hänen iäniluaduu sanotah ”bariton” (itaalien sanan baritono – madalal kuului), se on teenoran da bassuiänen välis.

Nazarovien perehes on kolme lastu. Puavil on keskimäine, nelliä vuottu vahnembi Vas’a-velli eläy akan da kahten tyttären kel Anuksen linnas. Kymmendy vuottu nuorembi sizär Nastoi vie kävyy školah.

Puavilan muamo da tuatto mollembat ollah karjalazet. Zoja Vasiljevna on rodivunnuh Jeroilan kyläh, Leonid Vasiljevič on Hörpöläspäi rodužin.

Hos briha ei opastunnuh muuzikkuškolas, ga syväin hänel ainos paloi sih dieloh, ku perehes kaikin pajatetah. Muamo nygöi pajattau Anuksen ”Karjalan koivus”, tuatto on Terveh, briha -pajojoukos. Nuorembi sizär sežo pajatti muamah kel ”Karjalan koivus”, ga nygöi häi opastuu yhtendestostu kluasas, sendäh aigua opastundan periä on vähembä. Yhtelläh neidine kävyy muuzikkuškolah, soittau gituaral...

”Parembi kyläs olla sadakielenny, migu piälinnas čiučoinnu”

Puavilan muamo da tuatto äijän kerdua oldih poijan spektaklilois. ”Eihäi Alavoine ole loitton, soitan heile da kučun, hyö mielihyväl tullah. Buabo Anna F’odorovna da died’oi Vasilii Mihailovič kaksi kerdua oldih minun spktaklilois, konzu myö ozutimmo niidy Anukses. Died’oi kiitti da sanoi, kirmiet la jallat sinul ollah, kui minul toizel nuorete”, nagrau Puavil. Omat tottu sanuo ei äijäl kiitetä Puavilua, kui enimät karjalazet hyö ei tyhjiä suudu pieksetä. ”Muamo se kiittäy, toiči kai itkustuu hyviä mieldy”, sanou Puavil.

Puavilan buabo da died’oi muaman čuras eletäh Bol’šakovo-kyläs. Hyö ollah vie kirmiet da pietäh kozua, kanua, hanhie, sorzua. Hyö kazvatettih kolme lastu da nygöi heil on suuri jälgipolvi. ”Konzu kaikin yhteh kerävymmö, ga hengie 60 rodieu”, ylbeilöy Puavil.

Spektaklit, kudamis pajattau Puavil, ollah itaalien kielel da ven’aksegi. Miehen sanoin mugah itaalialazet ollah kaikis pajattavimin kanzu – ”heil kieli on sangiembi”.

Puavil ei pagize karjalakse, ga hyvin ellendäy. ”Minun aigah školas ei opastettu karjalan kieldy, hos perehes minä sidä ainos kuulin”, sellittäy Puavil. Konzu Puavil opastui konservatouries kolmandel kursil, hyö valmistettih Kulduneidoi-ozutelman, kuduas brihal oli Ilmoillizen rouli. Spektaklin ohjuajannu oli piiteriläine Vasilii Zaržetskii...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat