Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Rahvahalta poimittu karjalan kieli nyt eläy šanakirjašša

Fedotova 40 vuotta ruato Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutissa. Hänen teemana oltih fraseologismit karjalan kieleššä. // Kuva: Maikki Spitsina

Opaštajašta tutkijakši

Vienon lapšušvuuvvet mäntih Uhtuošša, nykyseššä Kalevalašša. Koissa paistih karjalakši, ta šamoin ni kyläššä. Onnakko Petroskoin yliopistošša vuotena 1957 Vieno Fedotova valmistu venäjän kielen ta kirjallisuon opaštajakši ta šai miäräykšen ruatoh Puatenen kouluh.

Miteinpä kävi niin, jotta venäjän kielen opaštaja rupesi tutkimah karjalan kieltä

ta šiitä ruavošta tuli hänen elämän mielehini työ?

Vieno Fedotova kertou, jotta šen jälkeh, kun hiän ruato pienissä kyläkoululoissa, Petroskoin koulušša häntä ei miellyttän ruatua. Hiän rupesi eččimäh muuta ruatuo ta kerran näki leheššä ilmotukšen, jotta Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituuttih ečitäh karjalan kieltä taitajua filologie.

– A mie aina olen tykännyn karjalan kieltä. Muistelen, mitein kaunista karjalua paistih miun vanhemmat. Olis pitän panna muistih šilloin, kertou Vieno Petrovna.

Vuotena 1965 Vieno Fedotova otettih laborantiksi Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituuttih. Hiän ruato tunnetun karjalan kielen tutkijan ta kirjojen luatijan Grigori Makarovin apulaisena kahekšan vuotta. Fedotova autto Makarovie luatie šanakirjoja, innokkahašti keräsi šanaštuo ta esimerkkijä kirjoista tietoartikkelija varoin. A šiitä naini pyrki jatko-opaštujakši ta vuotena 1973 šiirty avuštajan hommista vanhemmakši tietotutkijakši. Ainehiston keruumatkojen aikana Fedotova pakasi kylissä vienankarjalaisien tai livviläisien kera ta pani pakinat muistih iäninauhalla.

Vieno Fedotovan teemana oli “Fraseologismit karjalan kieleššä”. Väitöškirja valmistu vuotena 1977. Šamalla nimellä ilmešty Fedotovan enšimmäini kirja, kumpaseh hiän oli kerännyn ainehistuo yli 20 vuotta.

 

Šanakirjan toimittajan ruato

Kyšymykšeh, mitein alko hänen ruato Venäjä-Viena šanakirjan toimittajana, Vieno Petrovna esittäy kakši šopimušta vuosista 2007 ta 2009.

– Jo šilloin milma ruvettih pyrittämäh venäläis-karjalaisen šanakirjan toimittajakši. A mie juštih pari vuotta aikasemmin mänin pensijalla, vašta lopetin šuuren työn Karjalan varšinaismurtehien šanakirjan kera ta tervehyški oli melko paha. Miun miteinkänä ei himottan alottua uutta työtä ta šen lisäkši mie ymmärrin, jotta še työ tulou šuurekši ta vaikiekši, muistelou Fedotova. – Onnakko Valentina Karakina šano miula, jotta kenkänä muu ei voi pärjätä šemmosešša ruavošša. A mie aina olin šemmosena, jotta još ei ole ketänä toista pärjyäjyä, niin šilloin mie šiih työh kuiteski šuoššun. Miula makšettih rahašumma ta mie rupesin vuottamah materialija.

Loppujen lopulta vuuvven 2012 pimiekuušša hänellä šoitti Karakina ta šano, jotta nyt ruato alkau. Löyty joukko ihmisie, ket šuoššuttih tulla šanakirjan luatijiksi. Šattu niin, jotta heitä keräyty äšen šeiččemen henkie. Ka tietyšti, yhen ihmisen ois liijan vaikieta luatie niin šuurta työtä.

– Kuni mie vuotin, miun mieleh juohtu, jotta mistä še ihmiset, kumpasilla ei ole aikasemmin ollun kokemušta šanakirjojen luatimisešša, löyvetäh tarvittavie šanoja ta šuatetah näyttyä karjalan kielen rikkahuon, šanelou Vieno Petrovna.

Tietotutkija halusi, jotta šanakirjašša ei olis yksistäh uušie yhteiskunnallis-poliittisie šanoja, a jotta šiinä tultais esih kaunehen karjalan kielen alkuperäsetki šanat. Ta Fedotova piätti auttua šanakirjan luatijie. Hiän otti oman Karjalan varšinaismurtehien šanakirjan ta luati šiitä venäläis-karjalaisie korttija – joka kirjaimeh oma luatikko.

– Šitä varoin mie enšin kirjutin eri korttiloih kaikki venäläiset šanat, kumpaset oltih miun šanakirjašša ta šiitä löysin niih kaikki karjalaiset šanat, kertou filologi šuurešta ruavošta. – Pitäy huomauttua, jotta mie panin slovnikkiloih variantit varšinais-karjalan eri murtehista. Tarkotukšena oli, jotta luatijien ois mistä valita šekä jotta ei ainuoštah kalevalalaiset, vuokkiniemiläiset ta kiestinkiläiset löyvettäis šanakirjašta ”omie” šanoja, ka i rukajärveläiset, porojärviläiset ta toisien vienankarjalan kylien eläjät niise.

Še vakava korttijen valmistelutyö kešti Fedotovalla puolitoista vuotta. Šiitä, konša šanakirjan luatijat jo vakavašti painuttih työh, toimittaja anto heilä avukši šanaluatikot tarvittavien kirjaimien kera.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat