Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Päiväntašavušpruasniekka šamanien tavalla

Nyt Kalevalašša on luajittu muajilman šuurin unipyytäjä. // Kuva: Uljana Tikkanen

Šuurin unipyytäjä Kalevalah

Kalevalan eläjät ta vierahat tutuššuttih šamanien ta noitien kulttuurih ta šuojeluesinehih. Esimerkiksi, muasteri-oppiloissa kerrottih mitein luatie unipyytäjyä. Tavallah unien pyytäjät ollah pienet. Ka pruasniekan keškihenkilönä oli Bibigul šamaani. Hiän on Bahsi-šuvun Šamaani ta Čingishanin jälkeläini ta hänen nimi merkiččöy kukkien emäntä. Juuri hiän luati šuurimman unijen pyytäjän. Še on 22-metrini ta läpimitaltah še on šeiččemen metrie.

– Mie rupien luatimah šitä šekä Ginessin šiäntöjen mukah, jotta šamanien ta pakanallision šiäntöjen mukah, jotta še olis tovellisena ta šillä olis voimua, jotta ihmiset voitais pyytyä hyvyä tältä šuojeluesineheltä, kerto meilä Bibigul ennein ruavon alkamista. Unipyytäjän luatimiseh Bibigul käytti pajuokšie, hamppuo ta koristi šitä lentoilla ta turkiksilla. Kun Bibigul ruato, rahvaš piti iluo.

Voimua ta energijua kalakeitošta ta etnomusiikista

Šaamelaini noid Nadja Fenina keitti šamaanien kalakeittuo ta lisäsi šiih tunturiheinijä. Hiän šano, jotta ruuvvan laittamisešša emännän pitäy laulua, šilloin ruoka tulou makiekši. Nadja keitti, a rahvaš hänen ympäri laulettih lauluja. Ta viimesenä tehtävänä šamanien kalakeiton keittämiseššä on še, jotta šamanin pitäy šytyttyä katajavičča tulešta, millä kakakeittuo keitetäh ta laškie palaja viččä keittoh. Näin pitäy luatie kolme kertua, a rahvahan pitäy karjuo ole tervehenä.

Illalla vierahie otettih vaštah Šamaani-kotašša. Šielä järješšettih etnisen musiikin konsertti. Enšin esiinty Drum tam tam -joukko Murmanskista, hyö ilosešti šoitettih rumpuilla. Rumpujen iäni antau šuurta energijua kuulijilla, šentäh kun šoittajilla ičellä on äijän energijua, yhellä kiällä hyö šoitetah yhellä rumpulla, toisella kiällä toisella ta vielä keritäh jalalla iskie helysimellä. Konsertissa oli šamoin karjalaisilla tuttuja kantelen iänijä. Autentika duo jatko ohjelmua, hyö iče šepitetäh ta šoitetah vanhoilla etnošoittimilla rauhallista musiikkie. Tämä musiikki on tarkotettu meditatioilla. Kun panet šilmät umpeh šuau kuvitella kaunehie tunturin maisemie: kaunista kešäyötä tahi keväthuomenešta.

Tuokah šuojeluesineh lykkyö Kalevalalla

Illalla 22. kevätkuuta Bibigul lopetti oman ruavon ta Kalevalašša nyt šuau nähä šuurimman unipyytäjän. Iče Kalevalan rahvaš oltih eri mielin täštä tapahtumašta, toisilla tämä mielytti, toisilla ei.

Pruasniekašša olijat kalevalaiset oltih hyvällä mielin, hyö ollah valmehie ottamah vaštah kaikkie uutta ta tutuštuo uuših kulttuurih. Lidija Nikolajeva eläy Moskovašša, ka šyntysin on Jyškyjärveštä päin ta joka kevätkuu viettäy Kalevalašša:

– Miula on oikein hyvä mieli, milma aina kiinnoštau, kun tulou mitänih uutta ta aina šuan mitänih uutta tietyä. Tiälä on järješšetty koiraval’l’ahuškilpailuja, nyt on mänöššä tämmöni tapahtuma. Miušta on ylen mukava, još rahvaš ruvetah tänne käymäh, pakajamah, kertomah uutta mukavua ta järještämäh mukavie tapahtumie, šelitti Lidija Nikolajeva.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat