Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šuomelais-ugrilaisien kulttuurin värijä

Šuovattana šuomelais-ugrilaisešša koulušša piettih luomiskollektiivien konsertti. // Kuva: Ksenija Veretennikova

 

Enšimmäini kulttuurifestivali oli järješšetty viime vuotena niise Karjalan tašavallašša. Tänä vuotena pivon järještäjä Petroskoin valtijonyliopisto tuaš kučču šuomelais-ugrilaista nuorisuo gostih. Perintehen mukah festivali yhistäy nuorie, kumpaset tutkitah ta kannatetah oman rahvahan perintyö ta kulttuurie. Festivalin järještämiseh on šuatu tukie Venäjän Federatijon opaššušministerijöltä. Šen lisäkši festivalin rajoissa oli pietty kaunehuon kilpailu.

Viijen päivän aikana omua luomistyötä esitettih lapšien ta nuorien musiikki- ta lauluryhmät Karjalan, Mari Elin, Mordovijan tašavalloista, Iževskista, Saranskista ta Glazovista. Kaikieštah festivalih ošallistu yli kymmenen luovua yhtyvehtä. Niijen joukošša oltih Toive-yhtyveh, Karjalaini suveniri, Istoki, Akret mari, Sozvezdije, Kulkuset ta toiset ryhmät. Vierahina oltih nuoret artistat Vaigel’-art-teatteri, Čipčirgan-folkloriryhmä, Kantilena-lauluyhtyveh ta Tsarmis-tanššiteatteri.

Festivalin erikoisuona on še, jotta šemmosen toimehpivon avulla voit nähä, mitein kirjava ta erinomaini on šuomelais-ugrilaisien kulttuuri Venäjällä. Järještäjien šuunnitelmissa on ošallistujien miärän lisyämini. Viijen päivän aikana luomisryhmät esitettih omie neroja eri Petroskoin lavoilla, niijen esiintymisie kaupunkin kaččojat voitih nähä musiikkiopiston, valtijon yliopiston, konservatorijan, Šuomelais-ugrilaisen koulun šaliloissa.

Šuomelais-ugrilaisen koulun konsertissa kaččojat heti miellyttih Čipčirgan-folklori-etnografisen yhtyvehen esitykšeh. Tämä folklorijoukko oli peruššettu 1975 vuotena Udmurtijan valtijonyliopiston pohjalla. Šen piätarkotuš on yliopiston opaštujien tutuštumini udmurtilaiseh musiikkifolklorih. Joukon ošallistujina ollah yliopiston opaštajat ta opaštujat ta äšen opaštujat Iževskin muista korkiekouluista. Kantilena-naislaulujoukko Glazovin pedagogisešta Vladimir Korolenkon nimetyštä yliopistošta ei jiänyn kaččojen huomijotta. Joukon ohjelmistošša on lauluja venäjän ta udmurtin kielillä.

Festivalin loppupäivänä oli pietty šuuri gala-konsertti. Konsertissa kaikki luomisyhtyvehien ošallistujat šuatih kunnivokirjat ta tietyšti hyvie muisselmie šemmosešta kirjavašta toimehpivošta.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat