Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalan Rahvahan Liiton toiminnašta vuotena 2015

Ruato nuorison ta lapšien kera on aina ollun ruškiena lankana KRL:n toiminnašša // Kuva: Natalija Vorobei

Halličuš keräyty kuuši kertua. Šen piälikkönä toimi Natalija Vorobei, šihteerinä Riita Kemppainen ta varšinaisina jäšeninä Šanteri Jeremejev, Tamara Ščerbakova, Valentina Mironova, Tatjana Klejerova, Jevgeni Karakin.

Toimikauven lopušša Liitošša oli 150 jäšentä. Vuotena 2015 järještöh liitty kahekšan jäšentä. KRL:n jäšenet eletäh ympäri Karjalua, alaošaštoja toimiu Louhen, Segežan, Priäžän piirilöissä.

Toiminta

KRL:lla on muutoma monivuotista jatkuvua projektie, kumpaset on tuttu rahvahalla. Ihmiset hyvällä mielin otetah niitä vaštah. Esimerkiksi, Riita Kemppainen pitäy karjalaispuvun muasteri-oppija, kumpasien aikana näyttäy karjalaisie pukuja, kertou niistä ta antau rahvahalla mahollisuon šuoriutuo pukuh ta tuntie iččie XIII vuosišuan karjalaisena. Tamara Ščerbakova opaštau nuorie karjalaisie kirjuttamah kaunokirjallisutta ta pitäy karjalaisie illaččuja päiväkotiloissa. Oma Mua -lehen toimittajat opaššetah rahvašta lukomah latinalaisilla kirjaimilla ta levitetäh lehtie piirilöissä. Paginkanzu-pakinakerho jatkau omua ruatuo jo nellättä vuotta. Kyykkä-opaššušta piemmä niin äijän, jotta pualikat on jo hutrat, eikä kyykät keššetä šemmoista lyöntie, haletah.

Järještö jatkau yhteistyötä Tašavallan kanšallisušpolitiikan-, kulttuuri-, opaššuš- ta urheiluministerijöjen kera. Liittolaiset ollah monen komiisin, yhteiskunnallisen- ta asientuntijaneuvoštojen jäšenie.

Halličukšen jäšenet ošallissutah pruasniekkatapahtumih, hyvitelläh päivänšankarija ta lahjotetah potarkkoja Liiton puolešta. Esimerkiksi, heti viime vuosikokoukšen jälkeh KRL:n Piäjärven alaošašto juhli 20-vuotispäivyäh. Järjestön halličukšen puolešta hyvittelimä Piäjärven ošašton aktivistija ta lähittimä heilä lahjakši vienankarjalaisen Kalevala-eepossan nellä kappalehta. Nyt Piäjärven ošašton johtajana on Anna Ščepetkova. Šamoin onnittelima merkkipäivillä Čičiliušku-kuklateatterie, Karjalan Kielen Kotie, Oma pajo -kuoruo, Oma Mua -lehtie šekä Liiton jäšenie – Ivan Savinie, Zoja Saveljevua ta muitaki.

Erikoisešti pitäy šanuo KRL:n toiminnašta juridisešti rekisteröitynä järještönä. Šulakuušša kaikki rekisteröityt yhteiskunnalliset järješttöt annetah čottah tietoja omašta toiminnašta oikeušministerijöh, verojen tarkaššušlaitokšeh ta statistiikkaelimih. Rekisteröitynä järještönä Karjalan Rahvahan Liitto valmistau čottoja ta antau tietoja omašta toiminnašta joka vuosi. Viime vuotenaki kaikki paperit oltih kunnošša ta oli työnnetty tarkaštajien kačottavakši aikah.

Pakkaiskuušša 2016 Karjalan tašavallan oikeušministerijö piti vielä yhen tarkaššukšen, kumpasen aikana ministerijön ruatajat kačottih KRL:n kaikkie paperija ta dokumenttija 2013–2015 vuosilta. KRL piäsi täštä tarkaššukšešta valkiena jouččenena, šentäh kun meilä kaikki paperit ollah kunnošša. Oikeušministerijön ruatajilla oli vain muutoma huomautuš: KRL:lla on oma tunnušmerkki, mitä on käytetty järještön leimašša ta kaikissa virallisissa dokumenttiloissa. Tunnušmerkin šanallini kuvauš pitäy kirjuttua järještön peruškirjah. Toisena huomautukšena on še, jotta šiäntöjen mukah Liitošša pitäy olla virallisešti valittu tarkaštaja, ka šitä meilä ei konšana ollun eikä ole tälläki hetkellä. Tarkaštaja pitäy valita tulijašša vuosikokoukšešša.

Tapahtumie

Karjalan ta vepšän kirjakielen päivän yhteyveššä KRL järješti karjalankielisen šanelun kirjuttamista. Tähä aktijoh yhyttih Petroskoin karjalaiset, piiriošaštojen aktivistit, koululaiset, kaikkie, ken tahto tarkistua omua luku- ta kirjutuštaituo. Kaikkieštah ošanottajie oli enämmän šatua henkie. Šaneluo kirjutettih Karjalan 12 kyläššä ta kaupunkissa šekä Šuomešša, Jovenšuun ta Jyväškylän yliopistoissa.

KRL ta šuomelaini taiteilija Sanna Hukkanen piettih kakši šarjakuvien piiruštamisseminarie, kumpasih otettih ošua Periodika-kuštantamon toimittajat, päiväkotijen kašvattajat, ylioppilahat. Seminarin kielenä oli karjala, a šarjakuvien teemana – oma kieli. Tulokšena on šarjakuvien näyttely, kumpaista esitettih kakši kuukautta Petroskoin valtijonyliopistošša, Karjalan ta vepšän kielen laitokšen tiloissa. Nyt näyttely on esitetty Petroskoin 22. kirjaštošša.

Kansainväliset vienankarjalan kielen kurššit vuotena 2015 piettih Tverin alovehella. Opaštajina oltih Valentina Karakina ta Olga Karlova. Perintehellisešti kurššiloih kučutah karjalan kielen opaštajie, toimittajie, folkloriryhmien johtajie, niitä, ket ruatah karjalan kielen alalla.

Kanšallisien kulttuurien keškukšeh karjalan kielen kurššiloilla tänä opaššušvuotena tuli 120 henkie. Tavan mukah kurššiloissa opaššetah livvie ta vienua. Opastajina ollah Jevgeni Karakin (viena), Anastasija Afanasjeva (livvi), Tatjana Baranova (livvi). Oppituntija järješšetäh Kanšallisien kultturien keškukšen šekä Šuomelais-ugrilaisen koulun tiloissa.

KRL:n ILVES-kyykkäjoukko voitti Kalevalašša pietyššä kyykkä-turnaukšešša ta toi urheilumal’l’an Petroskoih. Tämä merkiččöy, jotta tänä vuotena KRL:n on järješšettävä kyykkäkilpailuja Petroskoissa.

Projektit

Perehen arvot

KRL, Oma Mua -lehti ta Kanšallini arhiiva piettih kakši šukututkimušseminarie, kumpasih otti ošua lehen lukijie, karjalan kielen kurššijen opaštujie ta liiton aktivistija. Šamoin projektin rajoissa piettih Oma Mua -lehen 25-vuotispäivän konferenšši Veškelykšeššä. Projekin rahoilla niise šuatih valmehekši 16 luatikkua kyykkävehkehien kera. 13 luatikkua oli annettu Karjalan piirilöih pelin levittämisekši. 22. elokuuta Petroskoissa piettih perehien kyykkä-kilpailut, kumpasin ošallissuttih joukot Karjalan Kontupohjan, Priäžän ta Onegarannan piirilöistä šekä Petroskoista.

Kaupunki karjalaisittain

Oma pajo -kuoro šai valmehekši kuoron mainoštaulun. Šiinä on kirjutettu kuoron nimi ta peruštamisvuosi šekä on painettu kuoron kuva. Tätä tauluo Oma pajo käyttäy omissa ohjelmissa ta konserttiloissa. Oli painettu 150 värikorttie kuoron laulujen kera, kuorolaiset jatettih niitä kaupunkilaisilla ta Petroskoin vierahilla projektin tapahtumissa, trollikašša pietyn fleš-mobin aikana, Petroskoin kaupunkipäivänä järješšetyn folkloriohjelman aikana šekä pruasniekkakonsertissa pimiekuušša.

Pajo-ojaine -runokilpailu ta Karjalaini starina -festivali

Molommat tapahtumat piettih Priäžäššä kylän alaošašton aktivisijen ta Oma Mua -lehen toimittajien voimin. Projektih ošallissuttih lapšet Karjalan eri puolilta, kumpaset opitah karjalan kieltä. Hyö näytettih omua näyttelijäneruo ta karjalan kielen taituo.

Karjalan kielen kurššit piirilöissä

Tämän projektin yhteyveššä oššettih ta annettih piirilöih tietokonehie, paperie, muovitauluja ta muuta materialie kielikurššija varoin. Projektissa on mukana Jessoilan, Piäjärven, Segežan alaošaštot ta Aunukšen karjalaiset -järještö. Šamoin oli järješšetty matat Jessoilah ta Aunukšeh, kumpasien tarkotukšena oli šuunnitella yhteistyötä projektin puittehissa. Šen lisäkši julkaistih Karjalan kieli viiješšä minuutissa -kortti vienankarjakši šekä iänissettih Oma pajo -kuoron 15 lauluo.

Pyhänpäivän kielipešä

Projekti on tarkotettu 0–8 -ikäsillä lapšilla karjalaisista, šuomelaisista ta vepšäläisistä perehistä – niillä lapšilla, ket opaššetah karjalan kieltä kouluissa ta päiväkotiloissa šekä lapšien vanhemmilla, ämmöillä ta ukoilla. Projektin rajoissa piemmä 14 karjalaista illaččuo, kumpasien aikana kakšikieliset lapšet nähäh, jotta on muitaki karjalaisie ta muitaki vanhempie, ket paissah omien lapšien kera karjalakši. Lapšet yritetäh paissa toini toisen kera karjalakši ta šuahah šelvyä, jotta hyö maltetah toini toista, konša paissah karjalakši. Lapšet ta vanhemmat vietetäh aikua yheššä karjalaisešša ilmapiirissä. Illaččujen vetäjiksi kučumma ammattilaisie kašvattajie, kielenkantajie, Karjalan Rahvahan Liiton jäšenie, ket šuatetah ruatua lapšien kera. Projektin viimeni illačču tulou 23. oraškuuta.

Toisie pruasniekkoja ta tapahtumie

Petroskoin kaupunkin päivä, Muujärven pos’olkašša pietty Piiru koko muajilmalla -pruasniekka, Iivananpäivän pruasniekka, Kanšainvälini kantarahvahien päivä, Venäläis-šuomelaini kulttuuriforumi, Yhteiskunnallisien järještöjen jarmankka, Kanšainvälini muamonkielien päivä, Karjalan tašavallan VIII Karjalaisien kerähmö – niin tapahtumih niise ošallissuttih KRL:n aktivistit.

Kaikista ruavoista on kirjutettu niise venäjäkši järještön šivuilla Vkontakte-sosialiverkošša: https://vk.com/karjalanrahvahanliitto, https://vk.com/kyykkakarjala, https://vk.com/paginkanzu.

Viime toimikautena KRL:n halličukšešša oli vain šeiččemen henkie, a ruatuo oli kypikyllälti kaikilla ta äijyä enemmän, mitä šeiččemellä henkellä. Šuuret passipot Oma Mua -lehen toimittajilla, yliopiston opaštujilla, piiriošaštojen johtajilla ta aktivistiloilla, Paginkanzu-pakinakerhon kävijillä, ILVES-kyykkäjoukon ošanottajilla ta kaikilla, ket autettih ruatua yhteiskunnallista ruatuo ta toteuttua KRL:n peruštarkotukšie.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat