Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Korkevuš 168,5 muiston ikuistajana

1. Korkevuš 168,5 -muistopaikan avajaisissa. Rašid Nurgalijev on varma, jotta täh paikkah on pakko käyvä joka petroskoilaisen ta kumartuo Karjalan piäkaupunkin puoluštajilla. // Kuva: Maikki Spitsina

Vuotena 2011 muistopaikka oli löyvetty ta tarkaššettu Šukupolvien estafetti -šiätijön ečintäjoukkoloilla. Viijen vuuvven aikana šielä ečittih ta hauvattih yli kahenšuan šotilahan jiännökšet, raivattih miinat muaštošta, korjattih lähialoveh.

Vuosina 2015–2016 Korkevuš 168,5 -muistopaikan kunnoštamiseh Šukupolvien estafetti -šiätijö šai Kanšallisen hyvänluajintašiätijön grantin 909 tuhatta rupl’ua šekä Karjalan nuorison, liikunnan ta urheilun ministerijön grantin 300 tuhatta rupl’ua.

”Korkevuš 168,5” on Petroskoin puoluššukšen enšimmäini linja. Še on paikka, missä urhollisešti kuavuttih Petroskoin 313. tarkka-ampujadivisijonan neuvoštošotilahat, kumpaset oli palkittu kahičči Punasen Lipun kunnivomerkillä šekä Suvorovin ta Kutuzovin toisen aštehen kunnivomerkkilöillä. Juuri šiinä paikašša Priäšän lähellä Petroskoin 313. tarkka-ampujadivisijonan šotilahat ta komentajat omien elämien hinnalla pietettih šuomelaisien hyökkäyštä Petroskoih šyyškuušša 1941 vuotena. Taisteluissa Karjalais-Šuomelaisen Neuvoštotašavallan piäkaupunkista 313. tarkka-ampujadivisijonin 11500 šotilahašta kuatu 6518 henkie.

Korkevuš 168,5 -muistopaikan juhlallisih avajaisih ošallistu hyvin äijän rahvašta: veteranija, šiirtoleirijen vankija, šalpauš-Leningradin eläjie, rintaman šeluštan ruatajie, ečintäjoukkojen ta veteranišeurojen jäšenie, Karjalan kadettikoulun opaštujie, virkamiehie. Toimehpivon järještäjänä oli Karjalan alovehellini Šukupolvien estafetti -šiätijö, kumpasen tarkotukšena on auttua ikuistua muisto kuatunehista Isänmuan puoluštuas’s’a.

Enšin paikan piällä piettih Muiston mitinki. Šiinä esiinnyttih KT:n piäministerin šijahini Valentina Ulič, Venäjän turvallisušneuvošton šihterin šijahini Rašid Nurgalijev, Venäjän duuman deputatti Valentina Pivnenko. Hyö šanottih äijän lämpimie šanoja veteraniloilla ta ečintäjoukkojen jäšenillä. Kaikin mainittih, jotta joka ihmisen pyhänä velvollisuona on šäilyttyä muisto šovašša kuatunehista ta toivuo, jotta uutta šotua konšana ei tulis.

Muiston mitinkin jälkeh kaikilla oli mahollisuš laškie kukkija muistomerkin alla. Šiitä ečintäjoukkojen jäšenet kaimattih vierahie ”šotapolkuja” myöten, missä kaikin šuatih omin šilmin nähä vanhoja ampumahautoja ta esinehie, kumpasie eččijät löyvettih omien retkijen aikana.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat