Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Hyväh lykkyh, “Vesläžed”!

Vesläžed-ryhmä toimiu Balakirevilla nimetyššä lapšien musiikkikoulušša, folkloriošaštošša. Lapšie opaššetah laulamah kanšallisie lauluja, tanššimah, šoittamah pillie, šarvie, juohikkuo, kannelta, domrua ta hanurie.

Ryhmäššä lapšie tutuššutetah Karjalan kanšalliseh  tanšši-, laulu-, piirileikki- ta kulttuuriperintöh ta erikoista huomijuo kiinitetäh Aunukšen piirin Kuujärven lyydiläisien lauluih ta tanššiloih. Ryhmän johtajana alušta alkuan on ollun Olga Sergejevna Gabukova. Hiän kerto mitein hyö käyväh Kuujärveh ta mitä tietoja šuahah.

Vesläžed-ryhmällä on tärkie rooli – lapšet ollah merkittävän, vanhan, erikoisen lyydiläisien kulttuurin kannattajat. Hyö on käyty Kuujärveššä keryämäššä ainehistuo ta on šuatu äijän tietuo lyydiläisien kulttuurista. Kuujärven kulttuurin tutkimisešša ryhmyä autto kanšallisen musiikin tutkija Irina Semakova.

Vesläžed-ryhmä toimiu Balakirevilla nimetyššä lapšien musiikkikoulušša, folkloriošaštošša. Lapšie opaššetah laulamah kanšallisie lauluja, tanššimah, šoittamah pillie, šarvie, juohikkuo, kannelta, domrua ta hanurie. Vesläžed-folkloriryhmäššä on noin 50 lašta ta kolme ikäryhmyä. Pienimmät lapšet ei vielä esiinnytä šuurissa konserttiloissa, vain hyö mielelläh näytetäh omija taitoja vanhemmilla ta kučutah niitä piirileikkih.

Tänä vuotena Vesläžed täytettih 15 vuotta. Karjalan Kanšallisešša teatterissa  18. Šulakuuta oli pietty ryhmän Säkki varvakki -nimini juhlakonsertti, kumpani keräsi täyven šalin. Spektaklih kuulu elämäštä otettuja juttuja, suarnoja, kertomukšie šekä lauluja ta tanššija. Lapšet näytettih mitein ennein neiččyöt keräyvyttih ta piettih illaččuja, mitä hyö kerrottih toini toisella ta mitein piettih iluo.

Vielä kaččojilla kerrottih jutun merenneitošta, kumpani kavotti šuvan. Yksi neičyt löysi šen. Tämä oli ihmehšuka. Kun neičyt šuki tällä šuvalla tukkie, ne tultih kaunehemmaksi. Ka merenneitto rupesi käymäh neiččyön luokše,  kaččomah ta koputtamah ikkunah. Neičyt pöläšty ta poltti šuvan.

Spektaklin ohjuajat kiinitettih huomijuo yksityiskohtih.  Kun vanhemmat tytöt tanššittih, nuoremmat kačottih ta yritettih toistua. Juuri tällä tavalla tanššiperinneh šiirtyy yheltä šukupolvelta toisella.

Lisäkoulutukšella on šuuri merkityš aikuhisekši tulijalla ihmisellä. Še antau hänellä lisäkokemušta. Koululaini mielelläh viettäy vapuata aikua kerhošša, keškuštelou yštävieh kera šamalla aikua hiän kehittäy iččietäh ta luatiu omua tulevaisutta šujuvammakši.

Lapšien vanhemmat ollah hyvällä mielin, jotta heijän lapšet harraššetah kanšallista musiikkie. ”Myö elämmä Karjalašša ta musiikki on meijän kulttuurin tärkie oša. Lapšet käyväh karjalaisissa kylissä, tutuššutah kylän elämäh ta še on hyvä. Pitäy, jotta nuoremmat nähtäis omua kulttuurie ta šäilytettäis šitä” – šanotah lapšien vanhemmat.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat