Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalan kielen taival: muinoisistorijašta nykypäivih šuate

Musejon ruatajat pitälti oli mietitty mimmoni nimi kekšie näyttelyllä, versijoita oli ylen äijän. // Kuva: Olga Smotrova

Näyttelyn ideja šynty ammuin. Karjalan kieli on Karjalan tašavallan kantakanšan muamonkieli. Meijän tašavallašša käyt aijän turistija ta matkailijie, hyö tullah musejoh ta šiinä šuahah tietyä Karjalan istorijašta, kanšašta, šen elämäštä ta kieleštä. Ihmiset rikeneh kyšelläh: mimmoni on karjalan kieli, onko še elävä, paissahko karjalakši Karjalašša nyt, onko še virallini, mi on kielen istorija ta niin ielläh. Nyt Karjalan kieli -nimini näyttely voit vaššata kaikkih näih kyšymykših.

– Tamän näyttelyn avulla myö tahomma kertuo tašavallan vierahilla ta šamoin eläjillä karjalan kieleštä. Kertuo šiitä, jotta kieli on elävä ta še on kehittymäššä. Näyttelyn kuvakši myö valiččima puun, meijän mieleštä še on karjalan kielen simvoli, näyttelyn kurattori Tatjana Berdaševa šelittäy.

Näyttely oli valmissettu Karjalan kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin, Periodika-kuštantamon, Karjalan kanšallisen kirjašton ta kanšallisen arhiivan ruatajien avulla. Valmistuas’s’a šitä tutkittih kielen männyön ajan ta nykyajan tilannehta.

Näyttely kertou enšimmäisistä löyvöistä – karjalankielisistä tuohikirjasista, enšimmäisistä lehtilöistä, kirikön roolista karjalan kielen istorijašša, kirikköllisistä tekstilöistä ta karjalankieliseštä Biblijašta, šekä kanšallisešta folkloriperinteheštä, eepossašta, runonlaulajista ta enšimmäisistä kielen tutkijista.

– Kaikista vaikeinta oli valmistua tietoja 1900-luvun alun kielen istorijašta, kun kieleh vaikutti toisualta Šuomi ta toisualta Neuvoštoliitto. Kielipolitiikka muuttu monta kertua ta še riippu poliitikkojen mieleštä ta istorijan tapahtumista. Kielen istorija šiinä vaihiešša oli monimutkani, ka näyttelyn rajoissa piti kertuo šelväšti ta lyhyöšti, Tatjana šelitti.

Näyttelyn ainehisto on esitetty posteriloilla). Tatjana valmisti niitä yheššä šuunnittelija Marina Stepovain kera.  Kielen istorijan lisäkši, šeinälehtilöistä šuau tietyä karjalankielisistä kirjoista ta painokšista. Viimeni posteri on omissettu karjalan kielen nykyajalla, kielen kohtalon tärkeillä järještölöillä ta ihmisillä. Näyttelyn avajaisih tuli äijän rahvašta. Niijen joukošša oltih kielen tutkijat, lehtimiehet, ministerijön asientuntijat, kumpaset toivotettih, jotta aijän vierahie tultais kaččomah tätä näyttelyö, jotta še kašvais ielläh ta šiih tulis aina uušie šeinälehtijä.

Tämä näyttely rupieu toimimah koko kešän ajana 25. šyyškuuta šuaten ta šen jälkeh šitä esitetäh Karjalan piirien musejoissa ta etnokulttuurikeškukšissa.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat