Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tuomisen matka Kannakšen ympäri

2. Inon linnotuš rakennettih enšimmäisen muajilmanšovan tarpehie varoin. Nyt šitä paremmin tiijetäh Andrei Tarkovskin Stalkerin mistisenä alovehena. Kuvašša ohjuaja Arvo Tuominen linnotuštutkijan Anastasija Vaganovan kera. // Kuva: Kuvat otettu www.facebook.com/kannaksenympari -nettišivulta

Tunnettu šuomelaini journalisti ta ohjuaja Arvo Tuominen on kiinnoštun Venäjän ta Šuomen istorijašta ta nykyajašta. Hänen dokumenttifilmit meijän muašta miellytetäh kaččojie ta aiheutetah arvošteluja. Tuominen äijän matkuštelou ta avuau Venäjyä šuomelaisilla uuvvelta puolelta. Häntä kiinnoštau istorija ta nykyaika, šekä ihmiset, kumpaset eletäh molommin puolin rajua. Ohjuajan elokuvat on kuvattu kertomukšien muovošša ta ne noššetah kaččojien kiinnoššušta istorijah ta kulttuurih.
Kannaksen kierros on jo viiješ filmi, kumpaista esitettih Petroskoin Kanšallisešša teatterissa. Še on road movie (tien kuvauš) -tyylini dokumenttifilmi.
Karjalan kannaš šijaiččou Leningradin alovehen pohjosešša. Länneštä šitä huuhtelou Šuomenlahti, itäštä – Laatokka, a pohjosešša on Šuomen raja. Tämän muan rikkahukšena on luonto ta šen pohatta istorija.
Vuuvven 2015 kešällä ohjuaja Arvo Tuominen ta hänen kuvaušjoukko ajettih puolitoista tuhatta kilometrie Kannakšen teitä myöten. Hyö käytih Viipurih, Primorskih (entini nimi Koivisto), Zelenogorskih (Terijoki), Inon linnotukšeh, Komarovoh (Kellonmäki), Repinoh (Kuokkala). Šanakši, kuvuajat käytih ni Pohjois-Inkerin tašavallan Kirjasalo-piäkaupunkih, kumpaseh nyt melkein ei ole mahollista piäššä ilmain valmisteluo.
Kannaksen kierros -kinoh on kerätty mukavie kertomukšie kaikista niistä paikoista, kumpaset kuvatah niijen entistä ta nykyaikua. Tuomisen dokumenttifilmissä ohjuaja pakajau Kannakšen paikalliseläjien kera, kumpaset ymmärretäh oman šeuvun istorijua eri näkökulmista, ka tykätäh omua kotimuata ta ollah ylpiet šiitä, jotta eletäh tiälä.
Kuvaušjoukko matkuštau tyypillisellä venäläisellä UAZ-autolla, kumpaista ohjuaja lämpimäšti ta venäläisittäin šanou ”buhankakši”. Filmin kuvuajana on Tuomisen monivuotini apulaini – piiteriläini journalisti Igor’ Jurjev.
– Karjalan kannaš on mukava istorijallisešta näkökulmašta. Eri aikoina še oli Ruočin, Šuomen ta Venäjän vallan alaisena. Tahon, jotta kaččojat tiijettäis täštä alovehešta ta šen istorijašta enemmän, kerto Arvo Tuominen uuvven filmin esittelyššä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat