Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Nygöine ammuine aigu

Tytöt ozutettih andilahan ruuttii. // Kuva: Ol’ga Dubitskaja, ”Oma Mua”

Ozuttelun avuamine oli muzein pruazniekkuzualas, kuduah kerävyi muzein da TV:n ruadajua, inehmisty ruutis, fotokuvuajua da niidy, kuduat hyväl mielel kačotah vahnoi ruutti.

Ozuttelun avai muzein johtai Mihail Gol’denberg. Mies kerdoi omas ruadomatkas Haikol’ah, sanoi, ku tämä ozuttelu on omistettu muzein 145-vuozipäiväle. Peitoči, ga kaiken kuulten Mihail Gol’denberg sanoi, ku piäpruazniekku rodieu ligakuus, konzu lopeh loma-aigu. Mihail Gol’denberg kehoitti kaččuo, moizet čomat ruutat oldih ennevahnas Karjalas da sanoi, kui olis hyvä, ku nygöigi inehmizet piettäs piäl moizii ruuttii. Gol’denbergan sanoin mugah nygöi sobii myöte ei sua eroittua, kuspäi on ristikanzu, ongo häi Germuanies, Ruočis vai Ven’alpäi. A ennevahnas ruutas sai arvata kai – ongo inehmine miehel, ongo häi linnalaine vai kyläläine, ongo häi liygiläine vai vienalaine.

Ozutteluh nähte saneli Jekaterina Logvinenko, sen luadii. Häi sanoi, ku tämänmoine ozuttelu oli muzeis loittozennu 1997 vuvvennu, läs 20 vuottu tagaperin. Jekaterina kerdoi muzein dovarišas da ozuttelun partn’ouras Natalja Denisovas, kudai ammui ombelou Karjalan perindöllizii ruuttii.

Tervehtimizen jälles kaikin lähtiettih toizeh kerrokseh, kunne on sijoittu ozuttelu. Ozuttelu on kahtes zualas. Enzimäzes ollah inehmizien pruazniekkuruutat da piähizet, toizes – fotokuvat, kudualois čomis karjalazis ruutis ollah net, ket ommeltih niidy Natalja Denisovan kursiloil.

Ozuttelus ollah Karjalan eričuppuloin pruazniekkuruutat. Sie suau nähtä Vienan meren, Anuksen, Puudogan, Kargopolin piirilöin eläjien dai vepsäläzien sobua da jallaččii... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat