Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Miun pieni kanša on kuolomašša

Kongressih yhty 134 delegattie ta yli 370 tarkaštajua.

Kongressih yhty 134 delegattie ta yli 370 tarkaštajua. Avajaisissa Šuomen, Viron ta Unkarin presidentit tervehittih kaikkie etuštajie. Venäjän kulttuuriministerin šijahini Aleksandr Žuravski luki tervehyškirjasen Venäjän presidentin Vladimir Putinin puolešta. Kolme presidenttie omissa lyhyissä pakinoissa kerrottih šiitä, jotta pienet kanšat on jouvuttu uhanalasiksi muajilman globalisatijon takie ta ne tarvitah šuojeluo ta tukie, šamoin hyö kerrottih nykymuajilman uušista realiloista migratijoprosessien mehanismiloista šekä šiitä, kuin šuomelais-ugrilaiset rahvahat on opittu käyttämäh tietoalua.

Aleksandr Žuravskin pitän pakinan johtoajatukšena oli še, jotta Venäjän muašša on luajittu kaikki, mi on mahollista, kanšallisien kielien ta kulttuurien šäilyttämisen hyväkši ta pienet kantakanšat Venäjällä eletäh hyvin niin kuin ei missänä muuvvalla. Tämä pakina šai negatiivisen arvoššukšen Venäjän monien kantakanšojen etuštajien puolešta. Rehellisešti šanuon miula ičelläni oli häpie šiitä, jotta myö ministerin šijahisen kera elämmä šamašša muašša, ka aivan eri mitoissa.

Monie vaivasi kyšymyš mintäh Venäjän presidentti ei tullun kongressih. Vet 24 šuomelais-ugrilaisešta kanšašta 20 eläy Venäjän Federatijon alovehella. Ta tietyšti on helppo laškie, jotta šuurin oša Muajilmankongressin delegattija ta tarkaštajie oli tullun Venäjän puolelta. Ta nämä ihmiset ihan täyvellä oikeuvella vuotettih jotta heijän muan presidentti henkilökohtasešti tulou tervehtimäh moninäköistä ta monikielistä šuomelais-ugrilaista muajilmua. Pitäy kuitenki mainita, jotta tämänvuotisešša kongressissa oli tavattoman vähän venäläisie virkamiehie ta valtijovallan etuštajie. 

Kongressissa toimi muutomie teemakenttie, kumpasissa käsiteltih šuomelais-ugrilaisien kanšojen elämän ta toiminnan eri puolija, kulttuuri- ta šivissyšalua, tiijotuštehnologijoja. Kantakanšojen etuštajat kerrottih šiitä, mitä on šuatu aikah ta mimmosih tulokših on piäšty. Monet kuitenki mainittih, jotta ne šuunnitelmat, mit oli ašetettu aikasimmissa kongressiloissa, on jiäty toteuttamatta, tahi ne on toteutettu ošittain. Yritettih šuaha šelvillä, mi jarruttau tätä prosessie.

Miun  subjektiivisešta mieleštä piäšyynä on še, šuomelais-ugrilaisien rahvahien  proplemiloih  länši- ta itämaissa kačotah eri tavalla. Konša myö pakajamma virolaisista, unkarilaisista ta šuomelaisista, myö pakajamma valtakuntien tittelikanšoista. Konša myö pakajamma muista šuomelais-ugrilaisista kanšoista, myö melkein aina pakajamma vähemmistökanšoista. Mintäh niin? Šentäh kun joka vähäsen tiukka muissutuš vähälukusen kanšan oikeukšista omah kieleh, kanšalliseh šivissykšeh, kulttuurih ta muita elämänpuolija koskijih aseih šuau vaštakkaisreaktijon valtijon puolešta, šyytökšie separatismin ta nationalismin virittämiseššä.

Kongressissa šai kuulla Venäjän kanšallisien kanšalaisjärještöjen šekä kanšallisaseita hoitajien viraštojen etuštajien esitykšie. Enšimmäiset kerrottih kanšojen proplemoista ta šiitä, mitein ne vois ratkaissa, paistih rahotukšen ta kannatukšen puuttehešta valtijon puolešta, kun tuaš toiset šeloššettih niistä mäneššykšistä, kumpaset tultih mahollisiksi juuri viisahan valtijollisen politiikan ta huolenpivon anšijošta. Kuitenki tuo valtijon huolenpito kantakanšoista näyttäy hyvin omituiselta: kanša tarviččou yhtä, a šillä taritah toista, kanša haluou šuaha omalla kielellä tašavallan virallisen statussin, a šillä šanotah – tanšši ta laula mielihyvälläš...

Onnakko Kongressin šisäni ilmapiiri oli aivan toisenmoini. Ihmiset paistih toini toisieh kera, käyttämällä eri kielijä ta eri murtehie, tuttavuššuttih, vaihettih yhtevyštietoja, luajittih yhtehisie valokuvie muissokši, nakrettih, lašettih leikkie ta iloiltih tätä šuurta ta värikäštä elämänpruasniekkua. Mie en ole konšana ennein nähnyn yheššä paikkua niin äijän eri kanšoja, kumpaset ollah niin erilaiset, eri ilmehet, eri kanšanpuvut, eri perintehet ta tavat, eri kielet, eri kulttuurit – kumpasie kuitenki yhistäy yksi šuuri yjin nimellä šuomelais-ugrilaini muajilma. Ta šiinä mieleššä meitä kaikkie, niin erilaisie yhisti venäjän kieli. Šillä yhtä hyvin paistih kuin volont’orit, šamoin ni kongressin järještämispuolešta vaštuajat šuomelaiset, kaikki Venäjän šuomelais-ugrilaisien kanšojen etuštajat, šekä virolaisetki, kumpaset oli neuvoštokautena keritty oppie venäjän kielen. Onnakko šiinä, missä venäjä ta šuomi oltih voimattomat, apuh tuli kanšainvälisen yhtevykšen kieli – enklanti. Kongressissa ei tuntun mitänä kielivaikeukšie, kaikissa ruato-ošaštoissa esiintyjien pakinat kiännettih. Šiinä mieleššä venäjän kielellä on šuuri rooli, venäjän voit šanuo liijoittelematta šuomelais-ugrilaisien rahvahien yhtevyškielekši.

Kongressista lähtiessäni olin šekatuntehien vallašša. Niin kuin kaikki näyttäis hyvältä: uuvvet tuttavat ta yštävät, vaikutelmat, unohtumattomat tapuamiset ta tunneh, jotta olen šuomelais-ugrilaisen mahtavan kanšainvälisen liikkehen oša. Toisualta niin kipiešti koškou, kun šelväšti tajuon, jotta miun pieni kanša kuolou. Kuolou hil’l’ah ta muokissa, niin kuin vanha ukko, kumpasen tuotih pol’ničan vaštahottolaitokšella. Kaikin kiirehissäh juokšennellah, pyöritäh ympäri, hoijetah ta pelaššetah muita, a hänellä ei ieš vesikuppie kenkänä anna. Ta hiän hil’l’aseh kuolou...

Tietyšti on šelvä, jotta šyinä šiih ollah sivilisatijon muutokšet ta niijen šeuraukšet. Še on šelvä. Ka ylen suali on miun pientä kuolijua kanšua, kumpani on šäilyttän ta antan muajilmalla oman ainutluatusen kulttuurin, runolaulut, perintehet ta äšen tašavallan nimenki. Jiänemmäkö myö henkih täššä  muajilmašša vain šamoin kuin ni muut pienet kanšat, jouvumma šivilisatijon rattih? Šäilymmäkö myö kanšana vain jiäykö meistä yksistäh meijän muan nimi - Karjala. Valitettavašti VII Šuomelais-ugrilaisien Muajilmankongressi ei antan miula vaštaukšie näih kyšymykših.  

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat