Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Opaštajie tutuššuttih karjalaisen kylän resurssiloih

Seminarin ohjelman rajoissa šen ošallistujilla järješšettih oppimatka Kinnermäh. // Kuva: Maikki Spitsina

Jo monta vuotta KT:n opaššušministerijö ta Karjalan opaššukšen kehitykšen instituutin Etnokulttuurisen koulutukšen keškuš on toteutettu yhtehisie projektija Karjalan Šivissyššeuran kera. Tämä yhteistyö kehittyy viijen šuunnan mukah. Niijen luvušša on konferenššijen ta seminarien järještämini kanšalliskielien opaštajilla šekä opaššušohjelmien, koulukirjojen ta havaintovälinehien luatimini.

Yhteistyön jatkona on Karjalaisen kylän kulttuuri-istorijallini piiri opaššušresurssina -seminari, kumpani piettih 24. kešäkuuta Priäžän piirin Kinermäššä ta Vieljärveššä. Seminarih yhty karjalan kielen opaštajie, päiväkotijen kašvattajie, kumpaset opaššetah lapšilla karjalan ta šuomen kielie, toimehpanijavallan etuštajie ta kanšalaisjärještöjen jäšenie Petroskoista, Meliorativni-pos’olkašta, Veškelykšeštä, Nuožjärveštä, Jessoilašta.

Seminarin ohjelman rajoissa šen ošallistujilla järješšettih kolme oppimatkua Kinnermäh, Vieljärveh šekä Karjalan Kielen Kotih, missä piettihki iče seminari.

Monet opaštajat ta kašvattajat enšimmäistä kertua käytih Kinnermäššä ta ihailtih vanhan kylän kaunehutta. Kinnermä ei šattumalta piäsi Venäjän kaunehimpien kylien listoilla, šiinä on mitä kaččuo: kyläššä šäily vanhoja taloja, muštie kylyjä, časoun’a, šamoin šiinä on peruššettu kylän istorijalla omissettu musejo ta toimiu šuomelaisien yštävien valokuvanäyttelyjä.

Karjalaisen kylän kulttuuri-istorijallini piiri opaššušresurssina -seminari alko karjalan kielen tunnista, kumpasen piti Karjalan Kielen Kojin emäntä Nina Barmina. Harjotteluo varoin opaštaja valičči Karjalan kodi -teeman. Tunnin aikana opaštujat šuatih tietyä, mimmoni ennein oli livvinkarjaisen talo, opittih uušie šanoja ta šuoritettih tehtävie.

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin etnologijan ošašton tietomieš Aleksei Konkka piti mukavan luvennon, kumpasen teemana oli ”Karjalan rahvahan kalenterin erikoisuot”. Aleksei Petrovič vierissänkešen esimerkillä kerto, jotta toisilla rahvahilla ei ole niin mukavua mifologijua ta šankarija, kuin karjalaisien vierissänkešen isäntä – vetehini, vierissänakka, vierissänsiga, syndy. Šamoin Konkka kerto špouvamisešta, huuhel’niekoista, talviuinnista avannošša ta vierissänkešen toisista karjalaisien perintehistä.

Šamoin seminarissa oli järješšetty karjalan kielen opaštajan Svetlana Kondratjevan Karjalankielistä opaššušainehistuo -kokoelman presentatijo.

Kokoelmašša on äijän piiruššukšie, tekstijä, harjotteluja, tarkissuštöitä, iččenäisie tehtävie eri teemojen mukah. Opaštaja voit käyttyä niitä kuin alkeisluokissa, niin ni yläluokissa. Kokoelman painoš on vain 50 kappalehta ta seminarissa kaikki opaštajat šuatih šen.

Opaštajie ta kašvattajie oikein miellytti seminari. Še tuli opaššušvuuvven hyväkši lopukši. Šuunnitelmissa on järještyä šyyškuušša vielä yksi matka Vieljärveh opaštajie varoin, ka jo kahekši päiväkši, jotta paissa šielä vain karjalakši.

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat