Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tverin Karjal ihastuttau

Meidy vastattih Kl’učevoin buabat. // Kuva: Martti Penttonen.

Puolet joukkovehes oldih opastujat, kolmandes professorua da kuvves vuitti muudu tutkijua, kaikkiedah kaksitostu hengie. Joukon  johtajannu oli Vesa Koivisto, karjalan kielen professoru Jovensuus. Tveris meijän matkan organizuičči Tverin yliopiston opastai L’udmila Gromova da ylen hyvin sen ruadoigi.

Vähän tiijämmö Tverin karjalazis da hyö vähän tietäh Suomen da Karjalan tazavallan karjalazis. Ihan kai sanat ei olla kerras ellendettävät (libo maltettavat heijän sanal), ga se ei ole tiel  paginan ellendäjes. On yhtehine motivatsii ellendämizeh – olemmo endizii saman rannan eläjii, a heile puutui pajeta Ruoččii 1600-luvul, meile Ven’ua 1900-luvul. Loitton “Emä-Karjalas”, “hormiloin” keskes, hyö ollah kovan assimil’atsiipainehen al. Heidy 1930-luvul oli 150 000, nygöi čotaijah vaiku 7 000 pagizijua. Enimyölleh vastavuimmo buaboloinke, ga oli erähii ruadoigäziigi.

Ihan enzimäi vastavuimmo Tverin karjalazien (libo “karielazien”) Kul’tuuruautonoumien piälikön Nikolai Turičevanke, kudai sellitti heijän histouriedu da nygözii probliemoi, da jagoi julgavoloi. Meil Lea Siilinanke oli mahto kävvä valdivonarhiivah da lövvimmögi mieldykiinnittäjii A. A. Bel’akovan tekstoi, ei vai olluh aigua lugie libo kopiiruija. Pidäy tulla toiči.

Matkan piädielo oli kylih käyndy. Enzimäi ajoimmo Tolmačun kirjastoh, kus meile sellitettih kylän histouriedu da sit saimmo pagizuttua da kirjuttua diktofonale lähikylispäi tulluzii karjalazii. Se meni vesselästi. Sen jälgeh jagavuimmo karjalazih perehih syömäh da pagizuttamah rahvastu. Illakse siirryimmö Zaluazinan kyläh kylyh, ildazele da maguamah. Kyly oli normal’noi, ei työtty ”kiuguah kylbemäh”...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat