Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Juuret alah, oksat yläh, keskel tulien paja

Taival-karjalankieline almanakku voibi ostua Periodika-julguamos: Petroskoi, Titovan piha, 3 libo tilata se rkperiodika.ru/ -saital.

Kui ristikanzua “vastatah” sobii myöte, mugai kniigalegi enziarvo pannah kanzikuvua myöte. Tämä minun mustamah on paras “Taibalehen” kanzikuva. Konzu sähköpoštan kauti žurnualan taidoilijas Aleksei Maksimovas tuli tämä kannen variantu, duumaičimmo, silmii smuttiu: kuibo moine vahnaine babi da karjalankielizen almanakan kanzikuvah, metaforu rodieu…

– Ei toinah rodei, ližäi sih toimitukseh pyörähtynnyh Natalja Antonova. – Tämä puu on karjalazien rodu, tobjat muah menijät juuret ollah meijän ezi-ižät, kallehet syndyzet, taivahah menijät juurien nägözet oksat – meijän jälgeläzet. Kai meijän rahvahan elos on sit. A iče babi on oma, kyläläine, hyvännägöine.

Tämä on karjalazen taidoilijan Pavel Pol’akovan kuva “Karjalaine runoniekku”. Vahnu babine on Akonlahten kylän runoilii Anni Perttunen. Tänäpäi kuvan originualu on ruokos Karjalan Kanzallizes muzeis.

Kannen toizel puolelpäi lugijah kaččou vie yksi Pol’akovan personuažu – P’otr Mikšijev...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat