Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Pyhäjärvellä 520 vuotta!

Pruasniekan aikana Pyhäjärveššä avattih paikallisen itkettäjän ta starinojenkertojan Anna Česnokovan muistilauta. // Kuva: Natto Varpuni

Kylän kulttuuritalon viereh oli rakennettu lava ta tuotu lauččoja, kuulu musiikkie, kaunehissa puvuissa olijat järještäjät kostitettih pruasniekkarahvašta čäijyllä ta piirakoilla.
Tavan mukah pruasniekka alko virallisista hyvittelyistä. Pyhäjärviläisie tervehti Kanšallisušpoltiikan ministeri Andrei Manin, kulttuuriministeri Aleksei Lesonen, Priäžän piirin johtaja Oleg Jermolajev, kylän johtaja Ruslan Maljarenko ta muut herrat. Monet heistä kerrottih omašta tuttavuštumisešta Pyhäjärven-kyläh ta šen eläjih ta šiitä, mitä muisselmie on jiänyn heijän mieleh täštä paikašta. Andrei Manin oli ollun tiälä urheiluleirissä ta pelasi jalkapalluo. Šiinä pelissä heijän joukko hävisi. Lakijenluajintakokoukšen johtajan enšimmäini varajohtaja Olga Šmajennik oli enšimmäistä kertua käynyn tiälä, kun laulo Vepšän kuorošša. Vepšän kuoro tuli gostih paikallisen Pyhäjärven kuoron luokše ta šilloin Olga kuuli tämän čupun lauluja ta ylen lämpimäšti muisteli šitä matkua. Kaikki herrat ta vierahat šanottih omie tervehyššanoja puhtahalla venäjän kielellä. Karjalaisen kylän pruasniekašša karjalakši rahvašta tervehti vain Pyhäjärven vanhin eläjä Valentina Ivanovna Saveljeva ta Karjalan Rahvahan Liiton halličukšen jäšen Tamara Vasiljevna Ščerbakova. Kaikki pakinanpitäjät tovissettih, jotta Pyhäjärven kyläššä elätäh nerokkahat ta hyvät ristikanšat, kovat ruatajat, oman šeuvun ta oman kulttuurin šuvaiččijat.
Paikallisien ta kučuttujen artistojen voimin oli valmissettu konserttiohjelma, kumpasešša oli teatteriesitykšie, lauluja, tanššija ta haitarimusiikkie. Oli äkie poutapäivä, ka rahvaš ei jättän pruasniekkapaikkua: leväheltih klupin kivirakennukšen vilposimmissa tiloissa, juotih ilmaista čäijyö ta tuaš mäntih pruasniekkua kaččomah! Šiinäki, čäijystolan viereššä kuulu kaunista lyydin murrehta. Mintäh šitä ei paistu lavalta, mie en tiijä. Vet šuurin oša kyläläisie šitä hyvin malttau. Tämän lisäkši karjalan kieltä opaššetah koulušša šekä šäilytetäh ta elävytetäh kanšalaisjärještöjen voimin. Mie enši kertua piäsin käymäh Pyhäjärveh ta šuurella innolla pakasin rahvahan kera karjalakši. Paikalliset hyvin maltettih milma, vaikka pakajan vienakši, ta vaššattih miula karjalakši! Pyhäjärveššä karjalan kieli on elävä! Šanon rehellisešti, jotta miun mieleštä kielen puolešta konserttiohjelma vois olla pohatampi ta šyvempi.
Konserttiohjelman lisäkši oli äijän muutaki miellyttävyä. Klubin tiloissa oli valmissettu kylän istorijašta kertoja valokuvanäyttely. Šiinä vois nähä kylän entistä aikua, rahvašta ta paikkoja šekä lukie kylän istorijallisie dokumenttija. Näyttely oli valmissettu yhteistyöššä Karjalan tašavallan Kanšallisen arhiivan kera. Koulun urheilukentällä piettih jalkapallo- ta kyykkäturnaukšet. Priäžän Melliččä-fondin aktivistit Timofei Ivanov ta Jekaterina Jefremova piettih muasteri-opin ta näytettih, kuin paissetah keitinpiiraita. Monet vierahat käytih uimah ta šiitä myöššyttih pruasniekkah. Pyhäjärven Lembi -folkloriteatteri näytti karjalankielisen Ken anto kiššalla šilmät ta hännän -näytelmän. Näytelmä on luajittu Vas'a Veikin starinan mukah. Ohjuajana on Aleksandr Pšennikov. Kylän rantakavulla, kumpaista voit šanuo Pyhäjärven istorijallisekši keškustakši ta missä on šäilyn 100-vuotisie taloja, piettih paikallisen itkettäjän ta starinojenkertojan Anna Česnokovan muistilauvan avajaiset. Täššä karjalan kieltä oli kypikyllälti!

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat