Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Muinosen muan uuvvet perintehet

Perintehen elävyttämini

Šen jälkeh kun, 2007 vuotena Šuomešta löyty še Uhtuon šuarella otettu istorijallini kuva, a Arhankelin istorijamusejošta – ilmotuš, kumpasešša kaikkie Uhtuon eläjie kučuttih 14. heinäkuuta 1907 Kanervačäijypruasniekkah, šilloin oli piätetty pityä Uhtuon karjalaisien pruasniekka Petrunpäivänä ta 100-vuotispäivän kunnijakši šillä oli annettu Kanervajuhla-nimi. Šamašta, 2007 vuuvvešta alkuan Kalevalan kylähallinnon ta Uhut-šeuran yhtehisellä piätökšellä Petrunpäivänä ruvettih juhlimah Kalevala-pos’olkan päivyäki.

 

Uhtuon šeurakunnan istorijašta

Kuitenki Uhtuon oikieuškosen šeurakunnan ilmeštymisistorija liittyy 1846 vuoteh, konša Pyhän Sinodin issunnolla oli piätetty peruštua Uhtuošša iččenäini šeurakunta. Uhtuon šeurakuntah oli liitetty Puanajärven šeurakunnan entiset kylät: Nurmilakši, Luušalmi ta Salpogi. Vuokkiniemen šeurakunnašta Uhtuon šeurakuntah šiirryttih Jyvyälakši, Uhtuo, Kentjärvi, Röhö. Vielä yksi Voikulan kylä piäsi Uhtuon šeurakunnan kirjoilla 1881 vutoena Kiestinkin Tuoppajärven šeurakunnašta. A 1856–1858 vuosien välillä Uhtuošša rakennettih Petrin ta Puavilan kirikkyö. Ka 1858 vuotena kirikköh löi šalama ta še palo. Šitä ei keritty vielä i pyhittyä. Jälešti 1881-1886 vuosina oli rakennettu uuši kirikkö. Šen rakentamisprojektissa oli luajittu erehyš, kumpani ilmeni vašta raentuas’s’a. Kirikkö piti riiččie ta noštua uuvveštah. Neuvoštovallan aikana tuo kirikkö oli hävitetty. Uuši Petrin ta Puavilan kirikkö noššettih Kalevalašša 1998 vuotena.

Näin ollen Kalevalašša on nykyjäh juurtun ta varttun šamanaikasešti kakši kešäpruasniekkua: muallini Uhtuon karjalaisien pruasniekka, kumpaista juhlitah kešäkuun puolivälissä ta kumpani yhistäy kaikkie kalevalalaisie huolimatta heijän vierošta ta Petrunpäivä, kumpaista vaikka pietähki Kalevalan pos’olkan päivänä, ka šitä juhliu vain oikieuškoni kirikkökylänväki.

 

Šeurakunnan merkkipäivä

Pertun ta Puavilan šeurakunnalla tämä vuosi on merkillini, šeurakunta juhliu 170-vuotispäivyäh. Tämän yhteyveššä Kalevalašša oli järješšetty tavallista šuurempie juhlapitoja. Pruasniekkana piettih juhlallisie jumalanpalvelukšie kiriköššä šekä rissinšuatto Kalevalan katuja pitin, a kirikön pihalla oli järješšetty konserttiohjelma ta tarittu pruasniekkaruokie.

Petrin ta Puavilan kirikön pappi Isä Jevgeni kerto šeurakunnan istorijašta, kohtalokkahista tapahtumista Uhtuon kirikköjen istorijašša šekä kirikön entistämistyöštä, kumpani oli rakennettu entisen kirikön paikalla. Kalevalan kulttuuritalon artistat ta lapšien musiikkikoulun kašvatit laulettih lauluja Tarina- ta Lokka-folklorikollektivit esitettih vienankarjalaisie tanššija. Pruansiekka loppu perintehellisellä Kalevalan Kruugalla, kumpaseh oli kučuttu kaikki pruasniekkah tulijat.

Pruasniekkah yhyttih vierahat nuapuripiirilöistä Kemin ta Louhen piiristä šekä Šuomen puolelta. Uhtuon kešäjuhlat on mänty ta nyt on vuorošša kešäpruasniekat Kalevalan piirin muissa kylissä. Šeuruava pruasniekka – Marja-Makovei – pietäh elokuušša Vuonnisešša, šen jälkeh on Jyškyjärven kyläpruasniekka. Kalevalalaiset vuotetah šamoin Vuokkiniemenki pruasniekkua Il’l’anpäivyä. Vaikka Vuokkiniemi ei enyä kuulu Kalevalan piirih, ka monet kalevalalaiset pietäh šitä pruasniekkua omana, šentäh kun heijän juuret ollah šiitä kyläštä.

No a nykyjäh Uhtuon karjalaiset ollah vaššanšuantihommissa. Mimmoset vaššat ollah parahat Iivanan- ta Pertunpäivän välillä vai Petrun- ta Il’l’anpäivän välillä leikatut? – Karjalaisilla šiih ei ole yhtehistä mieltä, še riippuu kešäštä. Yhet tykätäh luatie vaštoja, konša lehti on vielä nuori, pehmie ta tuokšuja, toiset pietäh parempana varttunutta lehtie – tummanvihrietä, karčakkua, jotta pitän talven aikana äkieššä kylyššä antua nahkalla ta koko elimistöllä kaiken šen, min ne ei oltu šuatu lyhyön pohjoiskešän aikana.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat