Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Puanajärven ta Vartiolammen entiset kylät

Näijen paikkojen enšimmäisinä eläjinä oltih kivikauven kalaštajat ta mečäštäjät. Hyö elettih Oulankajoven rannoilla šiirtyen yheštä paikašta toiseh. Enšimmäisien ihmisien jälkeh näillä paikkoin ašettauvuttih elämäh saamelaiset. Kalaštamisen ta mečäštämisen lisäkši hyö vielä hoitettih poroja. Saamelaisien elinjälkijä näillä šeuvuilla tovissetah seidit, kumpaset šeisotah Nuorusen vuaralla ta Kivakkatunturilla. Näitä kivikašamie saamelaiset piettih pyhinä ta tuotih niillä uhrija – poroja, ruokua ta muita lahjoja. Heijän mieleštä joka kivellä on henki.

Saamelaiset elettih tiälä XVI vuosišatah šuaten. Šiitä näillä mailla tultih karjalaiset, a saamelaiset šiirryttih pohjoseh. Karjalaiset harraššettih kalaššušta, mečäššyštä, kašvatettih kualie, nakrista, luukkuo, hoijettih poroja, šuatih tervua, käytih kauppamatoilla. Vartiolammen kautti kulki kauppamatka Kantalahešta Pohjanlahteh šuaten. Tavallisešti kauppiehat myötih lihua ta kalua, a Arkankelin alovehelta tuotih vil’l’ua. Tämä kauppamatka autto rahvašta nälkävuosina. Vartiolampi oli melko šuuri ta pohatta kylä. Ennein šotua šiinä toimi kolhosi, kumpasešša oli noin 50 lehmyä. Puanajärviki oli pohatta kylä, XX vuosišuan alušša tiälä oli kymmenie muatalouštiloja. Nytki näillä paikoilla ollah hyvät olot kašviksilla, puiston alovehella kašvau äijän erilaisie heinijä, še kiinnoštau lapšie, kumpaset tullah ecoleirih.

Kylien elämä muuttu šovan alottuo. Puanajärven kylän eläjät oli enšimmäistä kertua evakoitu 1939 vuotena, vain jälešti hyö myöššyttih ta ruvettih uuvveštah rakentamah omie taloja. Isämuallisen šovan aikana šekä Puanajärven kylän, jotta Vartiolammen eläjät evakoittih tuaš eikä hyö enyä piäšty omilla kotipaikoilla. Rahvašta ei enyä lašettu rajan lähellä olijih kylih ta heijän oli pakko ašettautuo elämäh muuvvalla. Vartiolammen kylän niittyjä oli annettu niittyä 1990-luvun alkuh šuaten.

Vartiolammešša näytehkappalehena on rakennettu karjalaini talo, täššä talošša turistie tutuššetah karjalaisien elämäh, naisien ta miehien ruatoloih, näytetäh vanhoja työkaluja. Šiinä on šamoin Osmo Borodkinin reprodutijien näyttely. Borodkin šynty Oulankan kyläššä, eli Petroskoissa, oli Neuvoštoliiton kuvataiteilijien liiton jäšenenä, hiän mualasi tauluja Kalevala eepossah, hänen taulujen toisina teemoina ollah Karjalan luonto ta Isämuallini šota.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat