Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Elä kyšy, kellä kirikönkellot šoi…

Monen karjalaisen kylän näky mitä parahiten kuvuau karjalan kanšan kohtaluo. Kylät tyhjetäh, talot lahotah. Rupiemmako iellähki iänettä šeuruamah, kuni kaikki tapahtuu ičeštäh ta mänöy luonnolliseh loppuh? // Kuva: Ol’ga Smotrova

Referendumi-pykälän poistamini Karjalan Perušlajista ei  tietenkänä tarkota šitä, jotta karjalan kieli automattisešti šuau tašavallan valtijollisen kielen statussin. Kuitenki tämä kyšymyš šynnytti šuuren kiistelyn Lakijenluajintakokoukšen deputattien kešen. Pitäy šanuo, jotta kielen statussikyšymyš oli noššettu käsittelyllä vielä kešäkuun issunnošša, kuitenki šilloin še otettih pois päiväohjelmašta. Miun mieleštä deputatit tahollah šiirrettih tämän teeman viimeseh issuntoh, vet perušlaki- ta kieliteemat ollah hyvänä pohjana ennein vualikampanjan alkuo.
Kiihkie keškuštelu šytty ihan issunnon alušša, šen jälkeh kun Liberali-demokrattisen puoluvehen etuštaja Sergei Pirožnikov ehotti jättyä tuaš tuo kyšymyš pois issunnon päiväohjelmašta.
Deputatit äijän paistih niistä vaikeukšista ta proplemoista, mit voit aiheuttua karjalan kielen valtijollini statussi. Miušta ainaški tuntu, jotta nuo proplemat on ihan tuulešta vejetty ta iče deputatit on liikua liijoteltu niitä. Käsiteltävä kyšymyš  jako issunnošša olijat deputatit kahtie. Yhet oltih kohentamisprojektin puolešta, toiset – vaštah. Molommat kuitenki paistih yhtä šuorah ta kiihkiešti niin kuin tuo kohennušprojekti olis jo hyväkšytty ta nykyjäh deputatit oltais käsittelömäššä iče karjalan kielen statussikyšymyštä.
Kommunistisen, Liberali-demokrattisen, Omena-, Yhtehini Venäjä - ta Oikiemukani Venäjä -puoluvehien etuštajat vuorotellen liityttih yhtehiseh kiistelyh ta kerrottih omat mielet täštä kyšymykšeštä.

Petroskoin aloveh ta fakultatiivini kanša
Omena-puoluvehen etuštaja Emilija Slabunova huomautti, jotta još tämä kyšymyš jiäy hyväkšymättä niin ajan piäštä koko Karjalan kanšallini tašavalta kavottau oman statussin. Karjalan kanšallisešta tašavallašta še muuttuu Petroskoin alovehekši. Karjalan valiččijat varmašti ei tahota tätä.
Sergei Pirožnikovin šanojen mukah Liberali-demokrattini puoluveh kaikin puolin kannattau karjalan kielen kehittymistä, onnakko puoluveh on vaštah šitä, jotta karjalan kielellä annettais valtijollisen kielen statussi. Deputatin šanat ”karjalan kieltä vois yhtä hyvin oppie fakultativisešti” kuvatah juštih karjalan kielen nykyistä tilannehta Karjalašša. Fakul’tatiivista kieltä kanšalla, kumpani toistaisekši vielä on olomašša.

Karjalaiset kyšyttih jo kahekšan kertua
Karjalaisien kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Tatjana Klejerova piti pakinan deputattien ieššä. Hiän kerto šiitä, jotta Karjalaisien kerähmön etuštajat on aina oltu yhtä mieltä šiitä, jotta karjalan kielellä pitäy antua toisen valitjollisen kielen statussi. Ta kerähmö jo kahekšanteh kertah kiäntyy parlamentin puoleh ehotukšella käsitellä ta hyväkšyö tämä kyšymyš.
Deputatti Anna Pozdn’akovan emotionalini pakina niise koški tärkeitä Karjalan tašavallan kanšallisušasioita ta niitä kanšallisie aspektija, kumpaset annetah Karjalalla ominaisuon, mistä Karjalua tunnetah ta mi ulkopuolisie kiinnoštau: Kalevala-eepossa, karjalaini kylä, kanšallini koloritti, turisimi ta äijän muuta. Ilmain karjalan kielen šäilyttämistä ta kehittämistä kaikki tämä ylen ruttoh häviey.
Karjalan kieltä ta karjalaisie perintehie taitaja polvi šiirtyy tuonilmasih. Tahotah kanšanetuštajat vai ei – ka šen polven kera katou Karjalaki.
Enšimmäisen iäneštämisen tulokšena 45 paikallaolijašta deputatista 28 deputattie oli iäneššetty kohennušprojektin puolešta, kuuši oli vaštah, loput ei iäneššetty ollenkana. Kohennušprojekti ei šuanun toivottuo 2/3 deputattien iänistä. Deputatti Anna Pozdn’akova ehotti iäneštyä vielä kerran. Onnakko toini iäneštämini anto vielä pahemmat tulokšet 26 – puolešta ta 6 – vaštah. Kohennušprojekti oli kumottu ta šeuruavalla kertua tämä kyšymyš voit ottua käsittelyllä vašta vuuvven piäštä.

Miula on häpie meijän deputattien puolešta
Kommunistipuoluvehen etuštaja Larisa Stepanova kerto mieleh täštä issunnošta: ” Miula on ylen häpie meijän Lakijenluajintakokoukšen puolešta. Karjalaiset jo monta kertua on kiännytty meijän puoleh tällä pyynnöllä. Ta vaikka karjalaisie tašavallašša ei ole äjän, še ei tarkota jotta niijen oikeuvet voit loukata.”
Täh iče asiešša ei ole mitänä lisättävyä. Deputatit esitettih oman mielen ei yksistäh kielikyšymykšeštä, hyö näytettih šuhtautumisen yhteheš karjalaisih ta niijen oikeukših. Višših ei šuotta deputatti Olga Šmajenik issunnon jälkeh kyšy proskenn’n’ua koko tašavallan karjalaisilta.   
Tunnin ta kahenkymmenen minuutin aikana deputatit oli kerrottu kaikista lämpimämmät ta parahammat šanat karjalaisien atressih, min jälkeh šamoin hyvin šanoin kiellettih karjalaisie oikeuvešta šuaha konšanih oma karjalan kieli valtijollisekši kielekši. Viisahašti luajittu. Tämän issunnon tulokšet mitä parahiten kuvatah karjalaisien nykyistä tilannehta, konša eläen omalla mualla heilä ei ole oikeutta ičen piättyä mimmoista kieltä hyö tarvitah. Deputatit piätetäh kaiken heijän ieštä.
Vain iče karjalaiset, oman kielen taitajat voijah piättyä ne kyšymykšet, mit košetah karjalan kieltä, šen statussie ta ašemua. Še ei ole poliitikkojen tehtävä. Poliitikkojen tehtävänä on kuulla rahvahan iänen ta valtijonkonehen on toteutettava rahvahan mielen.
Miun mieleštä deputattien pelot šiitä, jotta  kakšikielisyš  ”šyöy” ylen äijän rahua tašavallan bydžetistä, on liikua liijoteltu. Ta mitä pahua tapahtuu, još venäjän rinnalla Karjalan kouluissa ruvetah opaštamah karjalan kieltä? Onko ken kyšyn lapšien ta vanhempien mieltä tahotahko hyö opaštuo šakšan, enklannin tahi ranškan kieltä? Mintäh vierašta kieltä voit opaštua koulušša pakollisena opaššušainehena, a karjalan kieltä – ei? Mitä pahua on šiinä, još ihmini muijen kielien lisäkši rupieu tietämäh vielä i karjalan kielen? Tänäpiänä työ että löyvä yhtänä karjalaista, kumpani ei ošais paissa venäjän kieltä, kun tuaš karjalaisie, kumpaset ei yhtänä malteta omua karjalan kieltä, on ylen äijän. Monet niistä pahekšitah šitä ta ollah valmehet opaštumah oman kanšan kieltä.

Kaikki tarvitah šitä
Ei yksistäh karjalaiset tarvita, jotta karjalan kieli šais valtijollisen kielen statussin. Šitä tarvitah kaikki Karjalan eläjät, vain ei kaikki vielä tajuta šitä. Karjalaiset nähäh ta hyvin ymmärretäh šen, jotta heijän kanša on kuolomašša. Kymmenen vuuvven piäštä tulou jo liijan myöhäistä. Šyntyy kyšymyš: Karjala ilmain karjalaisie, ilmain paikallista kulttuurie, perintehie, kieltä – kiinnoštauko tuommoni Karjala ketä? Joka kanšan elinpohjana on šen perintehet, istorija, kulttuurih ta kieli. Kieli voit elyä ilmain kanšua, no kanša ei voi elyä kielettä. Ei ole kielettömie kanšoja, ne hävittih, kuoltih, šulauvuttih toisih, šuurempih.
Tuškin onni vuottau  šitä kanšua, kumpasen šuurissa vellenšylissä oli šattumalta tupehuttu ta kuoltu pienet kanšan. Valtijo, kumpasen alovehella kuollah pienet kielet ta pienet kanšat, ei konšana šua arvovaltua kanšainväliseššä yhteiskunnašša. Ta päinvaštoin Karjalan ta Venäjän maineh ta statussi äkkie kašvais još karjalan kielellä Karjalašša annettais vihrie valo.  Mitä pitäy tapahtuo, jotta kaikin ymmärrettäis nämä päivänäšelkiet tosiet? Vain rupiemmako iellähki iänettä šeuruamah, kuni kaikki tapahtuu ičeštäh ta mänöy luonnolliseh loppuh?
Ei jiänyn pitälti vuottua. Viimesen polven – karjalan kielen taitajien elinikä on jo männyn yli puolen vuosišuan. Elä kyšy kellä viimesen kerran šoitih kirikönkellot 14. heinäkuuta 2016 vuotena. Ne šoi kaikilla meillä, karjalaisilla, kumpasilla jätettih vain yhen ainuon oikeuven – kuolla omalla mualla.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat