Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Pyhäjärven iänelläitkijän nero

1. Itkijän punukan Valeri Mihailovin alottehešta Pyhäjärveššä oli avattu muistolauta Anna Česnokovan muissokši. // Kuva: Natto Varpuni

Lyydiläiseššä Pyhäjärven kyläššä ollešša meilä onnistu näkeytyö paikallisen iänelläitkijän Anna Česnokovan tyttärien ta punukkojen kera ta kuunnella heijän kertomukšie omašta mammašta ta hänen nerošta.

Anna Česnokovan luo kävi itämerenšuomelaisen kulttuurin tutkija ta folklorin keryäjä Pertti Virtaranta. Anna Vasiljevnan kertomukšista ta itkuviršilöistä tuli Virtarannan kuuvveš (ta viimeni) lyydiläisien tekstijen kokoelma. Anna Česnokova kuoli vuotena 1974. A Pertti Virtaranta šai kirjan valmehekši 1990-luvulla. Tutkija lahjotti Anna Vasiljevnan tyttärillä kirjan kappalehen ta pani šiihi oman allakirjutukšen vuotena 1995.

– Mie muissan šitä šuomelaista tutkijua, hoti olin pienenä poikana šilloin. Kakši kertua häntä nävin, muistelou itkijän punukka Valeri Mihailov. – Pertti Virtaranta tuli ämmön luo, ämmö varušti ruokua stolalla ta ajo meijät pois, lähetti kalalla, jotta hyö rauhašša voitais paissa. Šiitä kerran kävi vielä meikäläini tutkija Vladimir R’agojev.

Valeri Mihailovin alottehešta Pyhäjärven 520-vuotispäivän rajoissa oli avattu muistolauta Anna Česnokovan muissokši. Lauta on kiinitetty Česnokovien talon šeinäh. Valeri hyvällä mielin näytti meilä oman šukutalon tiloja ta vanhoja valokuvie. Mieš kašvo täššä talošša ämmön luona kolmeh vuoteh šuaten ta enšin opaštu pakajamah karjalakši eikä venäjäkši.

Valeri Mihailov pitäy iččie karjalaisena. Muistolauvan avajaisissa hiän näytti kyläläisillä Virtarannan Anna Vasiljevna Tšesnakovan kerrontaa ja itkuvirsijä -kirjua, min kanneh on pantu Anna Vasiljevnan kuva. Šamoin Valeri kiitti ämmyö šiitä, jotta hiän kašvatti hänet:

– Mie nävin, kuin rikeneh ämmyö kučuttih liäkiččömäh ihmisie ta elukkoja, kuin äijän voimua ta energijua hiän anto hautajaisissa, ka šamalla mie ymmärrin, jotta hänen itkuvirret oltih hyvin tärkiet rahvahalla.

Muistolauvan avajaisissa keräytynehet kuunneltih Anna Česnokovan kertomua starinua, kumpasen otettih Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin iäniarhiivašta.

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat