Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Sugu on suuri

Kuva on otettu vuvvennu 1917 Suistamon Hovinahol: Mihail Pakkazen pereh, kirjuttajan muamo tuatan yskäs.

Sain sygyzyl muamanpuoleizes sevoittares Veijospäi kirjan “Suistamon Hovinahon Pakkaset ja suku”. Se on aiga jygei kirju kahtensuan A4-suuruon sivunke. Algupuolel on Karjalan histouriedu da paikallistieduo. Jygiembi syväindö on ezimuamoloin da ezituattoloin sellittämisty da aigalazien ečindiä da pagizutteluloi. Häi keräi tiedoloi lähes nelländesvuozisuan aijannu loppuu kohti kiirehtäjen. Rodih mieldykiinnittäi da ajatuksiinostattai kirju.

Puaksuh moine suvun sellitys suau allun omis vahnembis da lähisugulazis. Sit ku heis jo ei enämbiä sua tieduo, sidä pidäy ruveta eččimäh arhiivois, moizis kui kirikönkirjois. Rajakarjalazet kirikönkirjat evakuiruittih Mikkelin muakunduarhiivah da niilöin tiedoloi on yhtisteldy KATIHA tiedokandah...

Uvvet rodn’at
Täs sugukirjas löydyy nenga tuhanden rodn’an nimet ‒ yllättävii uuzii rodnii! A ketbo ollah nämmä tuhat rodn’ua? Enimis on vaiku nimi, ga äijien eloksenties on muudugi tieduo, erähät sanellah enämbigi omas elaijas. Hyvin nägyy, mittuzet oldih mielet sugupolviloil. Net ket jo oldih died’oloi da buaboloi evakkoh lähtijes, kaiken ijän paistih Karjalah järillehpiäzendäs, hos se oli “kielletty” dielo, “revanšizmua” Nevvostoliiton silmis. Ruadoigäzil ei olluh muuh aigua kui nostua uuttu kodii da oppie elättiä perehty, monile se oli mečän perrandua pellokse. Ket oldih sih aigah školaigähizet libo roittihes enzi vuozinnu voinan jälgeh, opittih opastuo suomelazikse da peittiä kois omaksuttu karjalazus. Myöhembil sugupolvil jo ei olluh tädä karjalazuon traumua, hyö jo täyzin kazvettih suomelazes yhteiskunnas.

Ei ole puhtastu roduu
Äijygo sit on rodn’ua? Ku eččinemmö rodn’ua Afrikan Paraskevan da Adaman kauti, sithäi kaikin olemmo rodn’at. Ga tavannu on olluh piirdiä sugupuuloi tuattoloin mugah. Tolkutoi taba sendähgi ku eihäi voi varmah tiediä, kus tuatto käveli, sidävastoi olis aiga varmua tieduo, mittuman loukon kauti lapsi tuli muailmah. Puun sijas pidäsgi paista verkos. Suguverkon solmut ollah miespuolizii libo naispuolizii. Solmuh tulou linki miessolmuspäi da naissolmuspäi ‒ tuatto da muamo... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
Koudu: *
Partn`ourat