Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Alavozen Gost’at heinysaruaspäi

Ennenvahnallizii karjalazii kižoi lapsih niškoi piettih Tatjana Ivanova, Irina Palatina da Valerii Pogiba. // Kuva: Valentina Libertsova.

Heinät vestoksih niškoi tuodih aijoin aijal, ga jälgipäivässäh net viruttih lekahuttamata, gu niken ei uskonuh vihman da vilun loppevundah. Agu oli sit ovvostus da ihalmo ristittyzil, kuduat keskipäivän aigah čirittäjän päivypaston ual tuldih pruazniekale, gu nähtih täyzi nurmi kummallistu heinäs azuttuu elättii! Vikse löydyi Alavozes nerokastu ruadajua rahvastu, kuduat ehtittih čomendua piha da ottua ozua Tiedohus omil käzil -kilvas. Parahikse sanottih heinyvestokuvat: Tatjana Jušinan “Häkkine”, Alavozen kul’tuurutaloin “Kymmenkäzihine tytti” da Valentina Trofimovan “Lindu”. Vessel kukkien kruugukiža -kukkubukietoin kilvas parahakse rodih Vera Larionovan Sygyzyn värit -kompozitsii.

Heiny kadras -fotokuvien kilbu ei olluh kiini siän suurendelimizih – sih sai työndiä kuvat sähköpoštua myöte. Painettih kuvat iče festivaulin järjestäjät. Täs kilvas voitettih Digujeva Natalja (Fermeran svuad’bu -kuva), Larionova Vera (Huogavummo-kuva) da Pen’kovskaja Julija (“Tulieh aigah kačondu”).

Festivualin tunnusmerkinny jo nelländen vuvven oli heinäs azuttu häkkine.  Piälahjakse heimotalovus andoi elävän häkkizen. Sen tänävuon sai putin liygiläine suuren perehen emändy Galina Nikitina. Toven sanuo, ei nygöi ole äijä taloidu Alavozes, kui toizis sijoisgi, kuduat pietäh žiivattoi. Ga yksisama kyläs kezäl tulou niitetyl kuivajal heinäl da suattozet toiči voibi nähtä, sithäi heinypruazniekan piendy on mieldy myö rahvahal. Sih niškoi sanoi Alavozen administratsien piämies Gennadii Stepanov festivualin avajazis...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat