Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Vienan Karjalan helmi

Marja-Makoveina Vuonniseh aina tulou vierašta lähikylistä šekä Šuomen puolelta. // Kuva: Nadežda Vasiljeva

Kalevalan piirin Vuonnisen kylä šijoutuu Ylä-Kuitin länširannalla, lähellä šiitä kohtua missä järveh laškou kakši jokie – Vuonnisjoki ta Kuršma. Vuonnini on lähellä olijien Uhtuon ta Vuokkiniemen ikätoveri, kylä oli peruššettu 1620–1635 vuosien välillä. Vuonnisešša, niin kuin ni muissa kylissä, XVI vuosišuan alušša elettih saamelaiset. Myöhempäh näillä alovehilla šuvipuolelta tultih karjalaiset ta saamelaiset jouvuttih šiirtymäh pohjosempah päin.

Aikoinah Vuonnisen kylä oli Vienan šuurimpie kylie. Kyläššä elettih kuulusat runonlaulajien Kieleväisien ta Malisien šuvut, kumpaset oli luotu merkittävän panokšen Kalevala-eepossah. Neuvoštovallan aikoina Vuonnini oli piirin muatalouškeškukšena, kylän ympäristöššä oltih šuuret niittoalovehet. Kylä oli keštän kakši šotua ta evakkuo – 1939 ta 1941 vuosina. Vuonnisen elämä alko riutuo 1980-luvun loppupuolella, konša Vuokkiniemi Kalevalan piiristä oli šiirretty Koštamukšen alaisuteh, a Uhtuon sovhosissa alko lama-aika.

Nykyistä Vuonnisen kylyä on vaikie šanuo eläväkši kyläkši, vaikka še on Kalevalan piirin kylien listoilla ta kuuluu Luušalmen kyläkuntah, kuitenki še ei miteinkänä piäše toipumah jo toista vuosikymmentä jatkunuošta ”kliinisešta kuolomašta”. Kyläššä nyt vakituisešti eläy vähän yli 20 henkie, kešällä tänne tulou enemmän rahvašta omilla kešämökkilöilläh. Vuonnisešša ei ole kouluo, ei kauppua eikä liäkintäpunktie. Elämä kyläššä kytöy vain paikallisien eläjien innon ta šinnikkyön anšijošta.

Jo monta vuotta peräkkäh joka kešä, elokuun puolivälissä, Vuonnisešša järješšetäh Marja-Makovei -kyläpruasniekka. Perintehen mukah šiih pruasniekkah tullah entisien eläjien jälkiläiset, vierahat Šuomen puolelta, šekä Kalevalan piirin artistat.

Tämänvuotisena pruasniekkana 14. elokuuta šattu heti kakši istorijan kannalta merkillistä tapahtumua. Kylän vanhalla kalmismualla, minne on hauvattu muajilmankuulusat runonlaulajat Vaassila Kieleväinen, Ontrei Malinen, Ohvo ta Jyrki Maliset, ašetettih muistomerkki, mi kertou täštä pyhäštä paikašta. Vuonnisen runonlaulajien nimien ikuistamisešta oli paistu jo aikoja takaperin. Kylän eläjä Darja Šahtarina (o.š. Malinen) oli Kalevalan piirin enšimmäisie ammatillisie lehtimiehie ta Vuonnisen kylän hronikoiččija. Vielä 1980-luvulla Darja šoitti hätäkelluo, šilloin kun vanhan kalmismuan paikalla oli ašetettu kenttä ta ilmapuoluššušpataljonan šotamiehet harjoteltih šiinä viristöaškelie.

Toini muistomerkki – Kieleväisien kotipaikašša – Teppananniemellä oli ašetettu 1995 vuotena. Še on šuuri kraniittikivi, kumpaseh on veššetty lukusie šyventymie ta niih on pantu šinivärisie lasija. Tätä kivie kučutah Vaassilan Kivekši. Šen viereššä olijah kranittitauluh on luajittu kirjutuš, kumpani kertou šiitä, jotta tuo muistomerkki on omissettu kaikkien Vienan Karjalan runonlaulajien muissolla. Muistomerkki oli ašetettu Karjalan Šivissyššeuran ta Kalevalašeuran tuvella. Šen luatijana on šuomelaini veštäjä, Vuonnisen Kieleväisien šuvun jälkiläini Martti Aiha.

Tämänvuotisen pruasniekan toisena merkillisenä tapahtumana oli pienen kylämusejon avajaiset. Musejonäyttelyt kerrotah kylän istorijašta ta šen eläjistä. Himottais uškuo, jotta musejon avajaiset annetah vielä yhen impul’sin tämän ihanan ikivanhan muan elpymiseh.

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat