Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Elävä istorija omin šilmin

Ritarit Vanäjän eri ošista tultih näyttämäh voimieh taisteluissa. // Kuva: Uljana Tikkanen

Kankašteltta, naini vanhašša puvušša, kattilašša kiehuu keitto, kuuluu kanšanmusiikin šoitto. Täššä entisöijäh pukuja, ašehie, ašteita, koruja ili meijän kantatuattojen elämäntapua.

Šillä aikua, kuni miekkailijat valmistauvutah näyttämäh taistelunerojah, vierahat kävelläh, tutuššutah festivalin ošallistujih. Naiset oššetah koruja, kumpaset ollah šamanlaiset kuin ne, mit piettih naiset viela IX – XI vuosišualla. Pojat niise halutah olla ritariloina, heilä oššetah šuojalevyjä ta puisie miekkoja.

Trikvetrum-musiikkijoukon šoittajat tutuššetah vierahie vanhoih šoittimih. Tuntuu, jotta joukon johtaja Aleksei Košelev ošau šoittua kaikki šoittimie, kuin tavallista pillie, šamoin ni šäkkipillie, kumpaista on ylen vaikie šoittua. Joka šoittimella on erikoini šoittotapa, ennein vanhah ihmiset kekšittih kaikenmoisie šoittimie. Esimerkiksi tavallisešta korrešta šyntyy pilli ta još ošua käyttyä oikein kieltä ta huulija šiitä šyntyy musiikki.

Festivalissa šai nähä äijän erilaisie kirkkahie pukuja. Šemmosie piettih piällä 9-11 vuosišualla. Miehillä piti olla kolme pukuo: työpuku (kotitöitä hoituas’s’a), juhlapuku ta šotilašpuku. Viimeni oli kallehin. Šotilašpuvun piävuattiena on rautapaita. Nyt rautapaijan voit luatie kuukauvešša, keškiaikana šen luatimiseh mäni koko vuosi. Rautapaita varjelou veičči- ta miekkalyönnistä, vain ei šuojele haulikkoammunnašta.

Vierahien huomijuo kiinitti pieni pöllö. Šen emäntä Galina tuli Piiteristä, hiän on istorijan opaštaja ta rekonstruoi 1400-luvun Šotlandijua.

Festivalin keškitapahtumana oltih taistelut. Enšimmäisinä taisseltih naiset, yksi taistelu keštäy puolitoista minuttie. Miekkalyönnistä šuojelou hyvä puku ta hyvä valmissuš. Iževski, Moskova, Severodvinski, Kaluga. Vierahat Venäjän eri ošista tultih näyttämäh voimieh taisteluissa. Naisien kešen voimakkahin oli Kontupohjan Tanneberg-klubin etuštaja ta muajilman keškiaikasien miekkailukilpailujen voittaja Galina Kohvakko, a miehien kešen enšimmäisellä paikalla piäsi niise Tanneberg-klubin taistelija Aleksei Petrik.

Festivali järješšettih jo toista kertua ta šen järještäjät šanotah, jotta ošallistujie ta vierahie nyt oli enemmän kun viime vuotena. Festivalin järještäjä Artur Gatin on varma, jotta šemmoset festivalit ollah paraš keino tutuštuo istorijah. Tämä on elävä istorija, tiälä kaikkie šuau koškie ta nähä omin šilmin. Enši vuotena festivali järješšetäh tuaš ta järještäjät halutah kuččuo šiih šeppie, jotta tutuššuttua vierahie vielä yhteh ammattih.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat