Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ajatukšie juurista, istorijašta ta elämäštä

Haikol’an dokumenttielokuvien festivali nellättä kertua keräsi kinotaitehen harraštajie. // Kuva: Uljana Tikkanen

Haikol’a on pieni kylä Vienan Karjalašša. Šielä havumeččien kešellä pietäh erilaisie kulttuuritapahtumie. Yksi niistä on dokumenttielokuvien festivali.

Pityä festivali šähköttömäššä kyläššä on melkein mahotointa, ka järještäjien idejan mukah niin hyö kiinitetäh huomijota kulttuurih. Kulttuuri, kuin ni festivali, voit olla ta elyä vaikeissaki oloissa.

”Syytteitä utopistille”, ”Karjalainen kiirastuli” ta ”Kuninkaan punikit” – enšimmäisenä päivänä festivalin vierahat tutuššuttih ohjuaja Seppo Rustaniuksen kolmeh elokuvah. Iče Seppo ei tullun festivalih, ka hiän lähetti tervehyisie ta korošti, jotta on ylpie festivalin valinnašta. Festivalih tuli Rantaniuksen filmien kuvuaja Pekka Aine, kumpani kerto ohjuajašta ta omašta kuvaušruavošta šekä vaštasi kaččojien kyšymykših.

Stalinin karkotukšista kertojašša elokuvašša ihmiset kerrotah, mitein še tapahtu. Šilloin melkein joka pereh kärši karkotukšista, melkein joka pereheššä oli vankittuja ta ammuttuja. Še tapahtu yöllä. Melkein joka vankittu oli varma, jotta tämä on virhe ta jotta hiän myöštyy kotih, ka harva ken oli myöštyn. Ohjuajan kekšintänä on še, jotta elokuvašša ei nimitetä yhtäkänä ihmistä: ei ole välie, kenen tämä on kohtalo, kun še oli melkein šama jokahisella.

Festivalin toisena päivänä näytettih kolme filmie: ”Kudottu muistikirja”, ”Sielulintu” ta Juri D’uževista kertoja filmi. Nämä elokuvat oltih helpompie kaččojilla.

Enšimmäini elokuva kerto vienalaisien kirjailijien tutkijašta Juri D’uževista, hänen elämäštä ta ajatukšista.

Miia Tervon ohjuama Sielulintu-elokuva kertou ičen ečinnäštä: mitein löytyä omie juurija ta elämän tarkotukšen. Šamalla elokuvašša näytetäh runonlaulaja Santra Remšujevan ta hänen punukan kyläelämyä.

Kudottu muistikirja -filmin šankari tekstiilitaiteilija Ariadna Donner ošallistu Haikol’an festivalih. Elokuva kertou, mitein kankaškuva šyntyy, mi vaikuttau ruatoh ta avuau ikkunan taitehellisen ruavon yksityiskohtih. Kaččoja voit malttua, kuin vaikie tämä ruato on ta ajatella šiitä, mitä še merkiččöy tekstiilitaiteilijalla.

Haikol’an festivalin elokuvat šynnytetäh piäššä ajatukšie ta uušie kyšymykšie Vienan istorijašta šekä meijän juuriloista.

Joka vuosi Haikol’ašša vuotetah šähkyö ta tänäki vuotena kaikin toivottih, jotta enši kinofestivali pietäh ei šähköttömäššä kyläššä.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat