Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Raija Pyölin sanakniigu jullattih Pielaveil Valasin pruazniekas 24.7.2016. // Kuva: Seppo Stranden.

Kaheksa vuottu saimmo vuottua puarua suomi-karjala-sanakniigale (Markianova & Pyöli, 2008), a heinykuus piäzi ilmah Sanakirja karjala-suomi (Pyöli 2016). Kniigas on kaikkiedah 22 000 eččosanua da 463 sivuu. Eččosanat on taivutettu, on annettu konkretnoidu ezimerkii da sinounimuagi. Ezimerkikse nenga: kannate|s (-ksen, -stu, -ksii), smetana, vuolukerma Osta sagiedu kannatestu! Osta paksua smetanaa! Ks. smetanu.

Uuzi sanakniigu on tarkoitettu abuniekakse opastujile, tutkijoile, kiändäjile ‒ kaikile livvinkarjalan suvaiččijoile. Eriže Pyöli mainiččou niilöi, “ket vie mustetah buaboloin paginua”, heil hyvä olis aktivoija omua kieldy.

Pyölin mugah tämä kniigu tävvendäy hänen luajitun opastundumaterjualan. Sanakniigoin ližäkse häi jo on luadinuh livvinkarjalan kieliopin (2011) da harjotuskogomuksengi (2012). Raija Pyöli on ruadanuh äijän L’udmila Markianovanke, häi on Pyölile ei vaigu ruadodovariššu, no i ystävy. Vie täsgi kniigas, minun mieles, nägyy Markianovan käin jälgi, käyttäyhäi Pyöli y-kirjaimen sijah ü-kirjaindu. No se ei ole paha dielo nivouse.

Raija Pyölin mieles nygöi on hänel aigu huogavuo da olla enämbän perehenke, bunukkastugi on jo kaksi roinnuh. No, Suomes livvin kielen opastujat da opastajat vie vuotetah Pyölispäi uuttu kniigua, sendäh ku meil ei ole äijiä mostu ristikanzua, kudamil on moine hyvä oman kielen malto, kui hänel.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat