Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ruhka mečissä ta päissä

Kuvissa on kolmešatua metrie eryäštä meččätietä, kumpani on kahen kilomterin piäššä Kalevalašta länteh päin. // Kuva: Erkki Tuomi

Još vielä pari vuosikymmentä takaperin luvattomie kuatopaikkoja pos’olkan ”vihriellä alovehella” šattu näkömäh ylen harvoin, niin nyt tämä proplema on tullun aivan tuhosakši: lika-aloveh leviey pos’olkašta taigan šyväh. Kun ajat pos’olkašta piäteitä myöten itäh tahi länteh päin, ta kiännyt vaikka millä šivutiellä, niin jouvut ajamah kymmenien roškatukkujen kyličči, mit on heitetty šuorah tien laijoilla. Näissä tukkuloissa voit nähä ihmisen toiminnan jätteijen levien lajitelman muoviašteista ta lasipurkkiloista rakennušroških ta autojen metalliromuh.

Viime vuosišuan 90-luvulla roškatilannehta piettih šilmällä heti monta järještyö. Paičči meččätaloukšie, kumpaset pal’l’aššettih luvattomie kuatopaikkoja, piirissä aktiivisešti toimi valtijollini luonnonšuolelu-komitietta šekä paikallisen vallan elimet niise tarkaššettih tilannehta paikan piällä. Valtijollisen komitietan lakkauttamisen ta meččätaloukšien reorganisoinnin jälkeh šelveni, jotta ruhkaproplemua kenkänä ei tarkašša ta roška alko täyttyä ”vihrien alovehen”. A muutoma vuosi takaperin Kalevalan eläjät kummekšuon šuatih tietyä, jotta pos’olkan ympäri olijua niin šanottuo ”vihrietä alovehta” ei ole enyä olomaššakana.

Muutoman ankaran valtijoreformin ta šupistamisen jälkeh meččätalouven laitokšet ta järještöt melkein mänetettih kaiken valvon šiitä, mitä tapahtu mečissä. Šen heti huomattih ne, ketä omantunnonvaivat ei kovuan paineta. Šelvän valvonnan loputtuo meččien ruhka-aloveh ta pienien kuatopaikkojen luku jatko kašvuoh.

Roškaproplemašša ratkaisovana puolena on ihmisien omatunto ta kulttuuri, kumpaset, totta šanoen, viime aikoina ei olla kunnošša. Ennein ajateltih, jotta meččyä likautetah vain vierahat, ei paikalliset. Turistija aina moitittih, jotta muka hyö tullah ta ruhkitah meijän mečissä ta rannoilla. Onnakko ajan mittah šelveni, jotta meččyä likautetah eri ihmiset kaččomatta heijän alkuperäh, kanšallisuoh, sosialiašemah ta tulojen tašoh.

Tietyšti, ei kaikki ruhkouteta. Šuurin oša ihmisistä kivulla paissah meijän mečistä, ta ollah šuurešti huolissah niistä eikä konšana ruveta vinnuamah ruhkua luonnon helmašša. Eikä šen takie, jotta hyö varatah vainoja ta šakkoja, eikä šiitä, jotta heistä ruvetah pahoin ajattelomah, a šentäh kun heijät on niin kašvatettu. Višših, oikein šanotah, jotta ruhka pihalla alkau ruhkašta piäššä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat