Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Syväindy puhtastajat pajot

Pajojoukot pajatetah rahvahallizii pajoloi, malittuloi, meigäläzien da rajantagazien säveldäjien hengellizii pajoloi. Kuvas ollah Priäžäspäi tulluot pajattajat. // Kuva: Anatolii Čebotar’ov.

Rakas Anuksen linnu tänävuon syvyskuul täyttäy 367 vuottu. Mitropoliittu Konstantinan hyväksyndäs tämän vuvven festivualin valmistajikse roittih Anuksen hengellis-kul’tuurine keskus Karjalan tazavallan Rahvahallizen poliitiekan ministerstvan, Anuksen linnan halličuksen, Kiži-muzein kannatuksel.

Festivuali algavui 24. syvyskuudu – kirikön kelloloin helizendäh linnan histouriellizeh keskukseh tuldih linnalazet da tulolazet gost’at. Festivualin allus Smolenskoin kirikön pappi Mihail pidi moleebenan ”hyvän ruavon alguh”. Malitut linnalazien da tulolazien tervehyös da ozas nostih kohti taivahah. Anuksen karjalazet -liiton piämies Vladimir Lukin andeli sananvuoron tulolazile, linnan da piirin herroile. Kaikin pandih merkile, ku festivualis rodih hyvä perindö, sidä piettih jo viijetty kerdua. Tämä pido yhtistäy rahvahii, kiännyttäy heidy omih juurih.

Sit rahvas joukolleh lähtiettih Mariam-suarele. Smolenskoi kirikkö avai omat veriät Anuksen, Priäžän, Tuuksen, Kotkatjärven pajojoukkoloile.  Festivualin avai Anuksen muuzikkuškolan opastujien hora, kuduan johjtajannu on L’udmila Kuz’mitskaja.

Linnas sil aigua piettih kelloloinsoittajien festivuali. Sih tuli Petroskoin da Karjalan jeparhien da Kiži-muzein kelloloinsoittajua. Kelloloin soitandu ei ole joudaval aijal ruattavu ruado, kelloiloinsoittai ei ole ammatti. Kirikön kieleh se merkiččöy Jumalan rakastu ruaduo rahvahan hyväkse, sanankuundelemistu. Kaikile, ken ruohti, annettih valdu oppie soittua kelloloi...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat