Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lapšuon muissokši

Rudom’otovin musejošša on keräytyn jo šuuri kokoelma vanhoja veššoja ta vehkehie. // Kuva: Uljana Tikkanen

Äynyäkošen kylä kuuluu Kemin piirin Viäräkošen kyläšeutuh. Kyläššä eläy noin 200 ihmistä.

Kyläššä on pieni mečänhoitajan talo ta šiinä talošša voit nähä äijän mukavua. Talon isäntä on Nikolai Saveljevič Rudom’otov. Mieš oli 20 vuotta ruatan meččätöissä,  vetän meččyä traktorilla. Šiitä hiän mäni opaštumah opistoh mečänhoittajakši ta šen jälkeh jo 27 vuotta hiän ei ole hakannun, a päinvaštoin šäilyttän meččie.

Kolme vuotta takaperin Nikolai Saveljevič rupesi keryämäh vanhoja veššoja ta koti- ta työvehkehie. Nyt hänellä on jo melko šuuri kokoelma.

– Ämmöltä ta ukolta jäi äijän veššoja, mie en halunnun niitä lykätä pois. Aina šiirtelin niitä yheštä paikašta toiseh ta šiitä vein ne latoh. Mie ruan mečänhoitajana ta meilä kyläššä on mečänhoitajan talo. Talošša yksi huonehista šeiso tyhjänä. Myö piättimä järještyä šiinä huonehešša pienen musejon, šiivosima huonehen tilat, rakentima hyllyt,  Nikolai Rudom’otov kerto.

Musejokokoelma aina vain šuurenou. Kyläläiset ta tuttavat tuuvvah musejoh lisyä esinehie. Esimerkiksi, kešäkuušša 2015 vuotena  Viäräkošen lähellä löyvettih Isämualisen šovan aikasen kypärän. Še löyty ihan šattumalta, šilloin kun ruatajat ašetettih pylväštä. Nyt še šäilyy Rudom’otovin musejošša.

Musejošša voit nähä miehien ta naisien vanhoja työkaluja, šovan ajoista šälynyitä vehkehie, erikoispaikalla šeisotah jauhinkivet, niillä vielä nytki voir jauhuo vil’l’ua. Nikolain ukko kašvatti vil’l’ua kyläššä, hänellä oli riihi ta vesimylly. Nikolai Saveljevič haluou luatie vanhan vesimyllyn näytehkappalehen. Istorija kiinnoštau keryäjyä. Nikolai Saveljevič musejoesinehien lisäkši rupesi vielä keryämäh tarinoita, kertomukšie, elämänkertoja omien kyläläisien šota-ajoista. Näitä kertomukšie ta tarinoita on keräytyn jo niin äijän, jotta niistä tulis jo kokonaini kirja, vain on hyvin vaikie löytyä rahotušta kirjan painamiseh.

– Mie ečin tietoja internetistä ta pakauttelin kyläläisie. Täššä kirjašša on tietoja myöš miun vanhemmista. Nyt mie tiijän heistä enemmän, kun šilloin, konša hyö oltih vielä elošša, Nikolai šelitti.

Mieš vähäsen ošuau karjalan kieltä ta hänen musejoššaki voit oppie karjalaisie šanoja. Musejoesinehien viereh hiän on pannun lappuja, kumpasih on kirjuttan niijen karjalankielisie nimitykšie. Jatkošša Nikolai Rudom’otov meinuau panna järješšykšeh kaikki musejošša olijat veššat ta vehkehet ta kirjuttua tiijot joka esineheštä ta šiitä ihmiseštä, kumpani oli lahjottan veššan musejoh. Näin muisto vanhoista ajoista šäilyy šeuruavilla šukupolviloilla.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat