Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Suurel perehel suureh muailmah

Kuvas ollah hurualpäi ogiele ylähänpäi alah: opastajat Svetlana Rudakova da Ol’ga Žukova, opastujat Anastasija Skutar’, Il’l’u Mošnikov, Valentina Tabunova, Tatjana Jakovleva, opasai Jelena Filippova, opastujat Svetlana Ivanova da Žanna Jermolajeva. // Kuva: Ol’ga Smotrova

Tiezin varmah, ku buabo pagizou vepsäkse. Lapsennu Žiguli-mašinal kartohkupellolpäi ajajes tarkah tiezin: kazvahuu rubien ruadamah higiočas, toinah suitan mobil’niekkah, a ku elaijas äijäl lykystännöy, ostan ičelles inomarkan – ulgomualazen mašinan. Muudu toivomustu ei olluh, oli 1990-lugu.

Aijat muututtih, mobil’niekat da inomarkat ei olla nygöi eloksehuon merkit. Murennou telefon – ostat uvven, hävitännet mašinan – lähtet bankah uudeh pakiččemah. Ga pagin ei ole sit.

Biznesmiesty, a tarkembah sanuo, -naistu, minus ei roinnuh. Školan jälles lähtin opastumah Baltiekkumerensuomelazien kielien tiedokunnale – sinne oli kebjei piästä. Tottu sanuo, en rakkahal käynnyh karjalan kielen urokkoih, sildy ku nimidä en maltanuh. Karjalazis kylispäi tulluot opastujat hyvin ellendettih, midä hyö lugietah livvikse opastuskniigas da midä heile pagizou opastai. Minä istuin vaikkaini da duumaičin ičekseh, rubiengo opastundan lopus hos kuda-kui maltamah karjalakse. Tottu sanuo, ylen äijäl ebäilin, opastungo täs viijendeh kursassah. Meni vuozi, meni toine, minä jo olin nerokkahii kielenmaltajii joukos. Ehtil minä “uppoin” karjalankielizih koupieloih da sanakniigoih, päiväl piimmö iluo opastusdovarišoinke – ainos midälienne nagroimmo, istuimmo reduhizel lattiel vuottamas omua kodilugemizen tarkastuksen vuoruo. Yliopiston lopin hyvin, hyvin tiezin karjalan da suomen kielen kieliopin – hos yöl nostata, kai sanelluzin. Maltoingo hyvin paista? En taki. Maltoin vai “tetrattikieldy” da kuda-midä kebjiedy sanelta.

Karjalan kieleh da kul’tuurah enimäl aigua meidy opasti Jelena Viktorovna Filippova. Kui opasti? Toiči vägeh. Hyvin mustan sidä nedälii, kudaman aigah pidi ehtie luadie kai kodiruavot (yhty kodiruaduo toiči tarkastimmo kaksi opastusčuassuu!), lugie kodilugemine da panna mustoh uvvet sanat, lugie vereksel ilmah piästettyy Oma Mua -lehtie, kirjuttua eriže tetrattih kai verbit L’udmila Markianovan sanakirjas da kirjuttua omat mielet muzeih käydyy. Duumaičin, ku uravun.

– No midäbo teile täl kerdua käskiettih ruadua? niäriteltih meidy vienankarjalazen joukon opastusdovarišat...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat