Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šäilyttyä tulevaisutta varoin

Irina Stepanovan šeurašša näyttelyn avajaisih tulijat piäštih mukavah tutuštumismatkah musejon istorijah. // Kuva: Olga Melentjeva

Tänä vuotena Karjalan Kanšallini musejo on täyttän 145 vuotta ta uuši näyttely on omissettu šen 145-vuotispäivällä. Musejon virallini merkkipäivä on 6. kešäkuuta, onnakko tavan mukah merkkipäivällä omissettuja juhlatapahtumie pietäh ympäri vuuvven.

Uuvven näyttelyn luatijat kučutah kaikkie šelailomah musejon istorijan merkittävimpie šivuja laitokšen peruštamisešta alkuan 1871 vuotena nykypäivih šuate. Näyttely on luajittu šeinälehtimuotosena, šiinä esitetyt ainutluatuset kuvat, dokumentit, piiruššukšet kerrotah musejon kehityšvaiheista, enšimmäisistä kokoelmista ta näyttelyistä, mukavista retkilöistä ta löyvöistä, vallankumoukšen murrošajoista ta miehityškauvešta.

– Tietyšti on mahotointa yhen näyttelyn rajoissa esittyä kaikki musejon istorijah liittyvä valtava ainehisto, kerto näyttelyn luatija Irina Stepanova. Myö kuitenki yrittimä merkittävimpien tapahtumien, kuvien ta dokumenttien kautti näyttyä musejon istorijan kolme tärkeimpyä aikakautta.

Eri aikakaušina musejolla on oltu eri tarkotukšet ta tehtävät. Aunukšen gubernijan aikoina peruššettu musejo toimi tiijotuš- ta šivissyškeškukšena. Šen tarkotukšena oli kertuo rahvahalla gubernijan ominaisukšista, luonnon rikkahukšista, etnografijašta, teollisuon kehitykšeštä.  Neuvoštovallan aikoina Karjalan valtijollisen kotišeutumusejon tehtävänä oli kaiken lisäkši ideologini propaganda. Nykyni Karjalan Kanšallini musejo ei ole yksistäh Karjalan istorijašta ta kulttuurista kertojat näyttelytilat. Šiitä on tullun Karjalan kulttuuriominaisukšie ta istorijua käsittelijä kenttä. Musejo toimiu yhteistyöššä eri laitokšien ta järještöjen kera. Šen pohjalla järješšetäh erilaisie tapahtumie ta tilaisukšie: seminarija, illaččuja, muasteri-oppija. Nykyaikasie toimintatapoja käyttämällä musejo staraiččou kiinnoššuttua eri-ikähisie kävijie ta tulla lähemmäkši nuorempua polvie.

Näyttelyn valmistuas’s’a iče luatijat oli löyvetty aivan uušie, tähä šuate tuntomattomie tietoja.

Näyttelyn avajaisissa Kanšallisen musejon johtaja Mihail Goldenberg korošti, jotta huolimatta aikakauvešta ta poliittisešta tilantehešta musejolla on aina ollun yksi ta šama piätarkotuš – šäilyttyä männehtä tulovie polvija varoin.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat