Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ei taito takkana ole

Muanmiehet, kollegat ta tovarissat: Vienan Viesti -lehen piätoimittaja Viktor Melentjev (vaš.) ta Oma Mua -lehen piätoimittaja Vladimir Kettunen. // Kuva: Viktor Trošev

Šajekuu on Melentjevilla erikoini kuukauši – viime pyhänäpiänä, 23. šajekuuta Viktor Mihailovič täytti 70 vuotta ta tašah netälin piäštä hänen šyntymäpäiväštä, 30. šajekuuta vuorošša on vielä yksi tärkie tapahtuma – Kalevalan Uutiset -piirilehen 85-vuotispäivä. Melentjevilla še on yhtä merkillini päivä, vet hiän oli ruatan šiinä leheššä melkein 30 vuotta.

Hiän tuli töih šilloseh Kalevalan Kommunisti -lehteh 1969 vuotena heti yliopiston jälkeh. Vuosien aikana Viktor oli kulken työtaipalehen piirilehen toimittajašta piätoimittajah šuate.

Lehen merkkipäivän läheštymini tuou Melentjevilla šekavie tuntehie: šiinä on tietenki iluo ta ylpeyttä, jotta piirilehti vaikeukšista huolimatta jatkau toimintuah ta toisualta harmi ahistau, kun muistuu mieleh 1990-luvun loppu, konša piirin šuomenkielini Vienan Viesti -lehti oli jouvuttu lopettamah.

Vuuvvešta 1991 venäjänkielini piirilehti alko ilmeštyö Новости Калевалы -nimellä, ta šen rinnalla oli peruššettu šuomenkielini Vienan Viesti -lehti. Uuvven piirilehen piätoimittajakši Viktor ehotti Oiva Mäkelän, a iče šiirty lehen varapiätoimittajakši ta rupesi johtamah Vienan Viesti -lehtie.

Vienan Viesti ilmešty kerran netälissä. Še oli autonomini lehti erotukšena ielliseštä Kalevalan Kommunistista, kumpasešša painettih šuomennettuina šamoja kirjutukšie kuin ni venäjänkieliseššä leheššä. Vienan Viesti -leheššä oli aivan eri juttuja, še kirjutti eri aiheista. Lehellä oli oma indeksi ta šitä oli voinun tilata erikseh. Pikkuhil’l’ua lehti šai šuosijoh, šitä ruvettih tiluamah piirissä ta yštävyššeurojen kautti Šuomen puolellaki. Vuotena 1993 Melentjevilla oli myönnetty Karjalan anšijoitunut lehtimieš -arvo.

Piirilehen rahotušpuoli oli kuitenki yhtä vaikie. Muutoman vuuvven piäštä piirineuvošto perušteli, jotta piirilehen vaikieta finanssitilannehta voit kuta-mitein parentua henkilökunnan šupistamalla. Šupistamistoimet košettih juuri Vienan Viesti -toimituškuntua. Toimitukšen kolmešta ruatajašta kakši joutu pois ta vuotena 1998 lehti kokonah lopetti toimintah.  

Melentjevin kyšymykšeh mintäh juuri šuomenkielini toimituš šupissettih, šeurasi lyhyt vaštauš: šuomenkielisen lehen painamini on tappijollista.

No Melentjev on nykyjähki varma, jotta šyy lehen lopettamiseh oli toini:

– Lehti oli rohkie. Myö kirjuttima eri aiheista ta kirjuttima šiitä, mistä venäjänkieliseššä leheššä ei ollun mitänä. Ilmeisešti še ei ollun mieltä myöte paikallisilla valloilla.

Melentjev yritti kuitenki pelaštua tilannehta ehottamalla peruštua yhtehini karjalankielini lehti, kumpani yhistäis kolme pohjoispiirie: Kemin, Kalevalan ta Louhen piirit. Omat ehotukšet ta peruštelut hiän äšen työnti Petroskoih. Šieltä hänellä vaššattih, jotta ideja on hyvä ta še otetah käsittelyh. Šen jälkeh ei kuullun enyä mitänä. Ka ajan piäštä Viktor šai tietyä, jotta Petroskoissa peruššetah tašavallan vienankielini lehti nimellä Vienan Karjala. Mieš oli ihmeissäh konša šai uuvven lehen käteh ta näki, jotta šen logo oli melkein šama, kun ni entisellä Vienan Viesti  -lehellä. Vielä kotvan aikua šen jälkeh monet ihmiset ševoten ajateltih, jotta Vienan Viesti jatkau toimintuah Vienan Karjala -nimellä. 

Vuotena 1990 Viktor Melentjevin elämäššä alko uuši vaihe, mi liittyy kanšalaistoimintah. Juuri tänä vuotena Kalevalašša oli peruššettu Karjalan Rahvahan Liiton tytärošašto. Järještöllä annettih nimi Uhtua-šeura, mi myöhemmin muutettih Uhut-šeurakši. Viktor tuli šen enšimmäisekši johtajakši ta yli kymmenen vuotta oli toimin johtajan virašša. Šeura alko julkaissa omua Uhtuan Uutiset -lehtie. Järještön tärkeimpie toimintašuuntoja šiih aikah oli paikannimistön tutkimini, kanšallispuvun ompelukurššit ta kyykkätoiminnan elävyttämini. Pitäy šanuo, jotta juuri šiih aikah Kalevalan šeuran jäšenien voimin oli pantu alku kyykän peliperintehen elävyttämisellä. Nykyjäh Kalevalašša toimiu ušiempi kyykkäpelijoukko ta kalevalalaisie pietäh kokenehimpina kyykänpeluajina. KRL:n anšijošta kyykkäpeli on viime aikoina tullun hyvin šuositukši, šitä pelatah eri piirilöissä ympäri Karjalua.

Teatteri on aina ollun erikoispaikalla Melentjevin elämäššä. Viktorin enšimmäini košetuš teatterih šattu kevyällä 1964. Šilloni Kalevalan teatterin ohjuaja Anisija Denisova kučču hänet näytelmäh. Viktorilla annettih pikku rooli ilmain šanoja. Jälešti jo Petroskoissa opaštuos’s’a hänet oli kučuttu Šuomelaisen draamateatterin teatteristudijah. Studijolaiset opaššuttih näyttelijätaituo ta esitettih pikku roolija teatterin näytelmissä. Opaššukšen jälkeh Melentjev myöšty kotikyläh ta välillä esiinty Kalevalan rahvahan teatterin näytelmissä. Myöhemmin ohjuajakši tuli Valentina Saburova, kumpani šai Melentjevin vakituisekši näyttelijäkši teatterih. Šiitä šuahen Viktor oli esiintyn läššä kaikissa Kalevalan kanšanteatterin näytelmissä.

– Valentinan kera oli hyvä ruatua. Parikymmentä näytelmyä oli hänen joholla esitetty. Še oli ylen mukavua aikua, Melentjev muistelou.

Vielä yksi Viktorin ammuni mieliharraššuš on oman šeuvun ta šuvun tutkimini. Viktor on šyntyn Uhtuolla, ka koko hänen šuku on juuriltah Akonlahen kyläštä. Kahteh pakšuh kanšijoh on kerätty erilaiset istorijalliset dokumentit, vanhat valokuvat ta kylien kartat, lehtikirjutukšet ta kirjaset. Še on monivuotisen tarkan ta huolellisen tutkimuštyön tuloš. Melentjev on kait parahie oman šeuvun tietäjie. Tuškinpa Kalevalan šeuvun istorijašta löytyy šemmoni teema, kumpani ei olis Melentjevilla tuttu.

Viktor Mihailovič juhliu omua ta lehen merkkipäivyä loittona kotikyläštäh. Muutoma vuosi takaperin Melentjevit oššettih talon tonttineh Čalnan kyläštä, missä Viktorin naini Ritva eli lapšena. Alušta kunnoššettih šitä ta käytih kyläh vain kešän ajakši, a pari vuotta takaperin muutettih šinne kokonah. Remontti, kotihommat ta kašvimuan hoito otetah šuurimman ošan ajaštah. Kuitenki mieliharraššukšeh aina löytyy aikua. Muuton takie hyö jouvuttih jättämäh Kalevalan rahvahan teatterin ta näyttelijäkunnan. Nyt molommat harjotellah Čalnan teatterissa.

Vaikie on löytyä toini šemmoni pariskunta, kumpaista yhistäis heti niin monta asieta: hyö monta vuotta oli ruattu kylki kyleššä šamašša toimitukšešša, molommat pitän aikua oli harjoteltu teatterissa, yhtä aktiivisešti toimittih Uhtua-šeuraššaki. Viktor ta Ritva ollah toini toisen apuna ta tukena joka asiešša.

Himottais toivuo heilä molommilla tervehyttä, voimie ta optimismie moneh vuoteh.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat