Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kuldaine svuad’bu

Anatolii da Ol’ga tuttavuttih Suojärven čupul Salmijärven lesopunktal, kunne Tol’a työttih kaheksakluassahizen školan direktorakse. // Kuva: Kuva on otettu perehal’boumaspäi.

Nuoret tuttavuttih sygyzyn allus vuvvennu 1965 Suojärven čupul Salmijärven lesopunktal, kunne Tol’a työttih kaheksakluassahizen školan direktorakse. Sit kolme vuottu Vasiljevat elettih Mujehjärven piiris Tumban kyläs. A vuvves 1969 Jessoilan kylä rodih heile oma.

Vasiljevat suadih kuuzi lastu – kaksi poigua da nelli tytärdy. Kaikkii lapsii hyö opastettih, kai kuvvei loppiettih korgiet školat.

Vahnin poigu Aleksandr loppi Piiterin agrarnoin instituutan, ruadau šouferinnu, on lapsekas tuatto. Häi ajeli risitin-rästin kogo Ven’an da rajantagazet muat.

Tytär Anni loppi Petroskoin valdivonyliopiston, kus valmistui filoulogakse da ližäkse vie sai juristan ammatin. Nygöi häi ruadau Karjalan tazavallan piämiehen administratsies.

Tytär Tatjana Petroskoin universitietan histouriellizen tiedokunnan loppiettuu opastui vie Karjalan Tiedokeskuksen aspirantuuras. Häi on arheoulogu, hisourien tiedoloin kandiduattu.

Tytär Jekaterina on matemuatiekku, lapsekas muamo. Nygöi häi eläy omas kodoilas da on fermerannu.

Tytär Jelena on programmistu da ruadau suures ulgomualazes konsernas.

Vasiljevien perehen ižändy Anatolii Andrejevič on suannuh medalin ”Suures panokses Ven’an opastundan kehitykseh”. Ol’ga Nikolajevnal on medali lapsien suandas. Vuvvennu 2009 hyö suadih yhten medalin kahtele – ”Rakkahuos da uskolližuos”...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat