Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šuuri ruato Karjalan rahvahien hyväkši

Andrei Manin: ”Karjalan kantakanšojen tukemini on Kanšallisušpolitiikan ministerijön tärkeimpie tehtävie”. // Kuva: Olga Smotrova

Tänä vuotena Karjalan tašavallan Kanšallisušpolitiikan ministerijö täyttäy 25 vuotta. Še oli peruššettu 4. talvikuuta 1991. Nykyjäh ministerijöššä ruatau 21 henkie ta on kolme ošaštuo. Ministerijyö johtau Andrei Manin.

Šäilyttyä ta lujentua šopuo rahvahien välillä ta šamoin luuvva oikiet olot šitä varoin, jotta eri kanšojen etnokulttuuriset tarpehet olis täytetty. Tämmöset piämiärät oli ašetettu 25 vuotta takaperin Karjalan tašavallan ministerineuvošton rinnalla peruššetun Kanšallisen politiikan komitietan eteh. Šen enšimmäisekši johtajakši tuli Tatjana Klejerova. Kymmenen vuotta takaperin komitietta oli muutettu Kanšallisušpolitiikan ministerijökši, šiitä šuahen virašton tehtävä-ala on levennyn, kuitenki šen toiminnan piämiärä on jiänyn šamallah.

Andrei Maninilla Kanšallisušpolitiikan ala on hyvin tuttu. Hiän johti Kanšallisušpolitiikan ministerijyö 2006–2012 vuosina. Šen jälkeh Andrei Aleksandrovič toimi Karjalan Tašavallan piämiehen etuštajana Karjalan lakijenluajintakokoukšešša, a kakši vuotta takaperin hänet tuaš miärättih Kanšallisušpolitiikan ministerin virkah.

– Kanšallisušpolitiikkua hoitajie ministerijöjä ta viraštoja on kaikissa Venäjän šuomelais-ugrilaisissa tašavalloissa eikä Karjala ole šiinä mieleššä ainutluatuni. Tietenki joka alovehella on omie erikoisukšie, Manin šelitti.

Rahvahienvälisen šovun šäilyttämini monikanšallisešša tašavallašša on vakava ta vaštuullini tehtävä. Viimesien 100–150 vuuvven aikana Karjalan väještön kanšallisjoukko on šuurešti muuttun. Nykyjäh Karjalan kolmannekši šuurena etnisenä ryhmänä venäläisien ta karjalaisien jälkeh ollah valkovenäläiset ta šiitä ukrainalaiset. Yhteheš viime väjenlašennan tietojen mukah Karjalašša eläy 130 kanšallisuon etuštajie. Šiinä mieleššä on hyvin tärkie luuvva šemmoset olot, jotta Karjalašša eläjät eri kanšojen etuštajat tunnettais iččietäh hyvin.

Karjalan kantakanšojen tukemini on kuitenki ministerijön tärkeimpie toimintašuuntoja.

– Venäjän Federatijon kaikista karjalaisista, vepšäläisistä ta šuomelaisista šuurin oša eläy juuri Karjalan tašavallan alovehella. Ta tietenki meilä on šuuri vaštuu šäilyttyä nämä kanšat, niijen kieli ta kulttuuri, Kanšallisušpolitiikan ministeri korošti.  

Vuotena 2004 Karjalašša on hyväkšytty laki Karjalan tašavallan karjalan, šuomen ta vepšän kielen valitjollisešta tuvešta, mi antau näillä kielillä juridisie, sosialisie ta talouvellisie takuuja. Tämä laki anto mahollisuon valtijollisie ohjelmie kehittämällä ta toteuttamalla šuaha rahotušta federalisešta b’utžetista ta muista lahtehistä näijen kielien šäilyttämiseh ta kehittämiseh.

Kuitenki Karjalan kantakanšan luvun vähenömini herättäy šuurta huoleššušta. Ministerin šanojen mukah demografiset proplemat ollah hyvin ajankohtaset kuin Karjalašša šamoin ni koko Venäjällä.

Toisualta, ministeri huomauttau, jotta kiinnoššuš Karjalan kanšalliskielih ta kulttuurih on kašvamašša. Yhä rikeneh kantakanšojen kielien opaštumisešta kiinnoššutah ihmiset, kumpaset ei kuuluta kantakanšoih. Hyvänä esimerkkinä šiitä on karjalan kielen kurššit, kumpaset on šuatu šuurta šuosijuo. Šuuri rooli Karjalan šuomelais-ugrilaisien kanšojen etnokulttuurisešša kehittämiseššä on kanšalaistoiminnalla.

Kiihkien keškuštelun tänä vuotena on aiheuttan karjalan kielen statussikyšymyš eikä tämä teema voinun jiähä pakinan ulkopuolella. Viime heinäkuušša Karjalan Lakijenluajintakokoukšen deputatit oli kumottu kohentamisprojektin referendumi-pykälän poistamisešta Karjalan perušlajista. Lajin mukah šeuruavalla kertua tämä kyšymyš voit noštua Lakijenluajintakokoukšen käsittelyllä vašta vuuvven piäštä. Karjalan kanšallisušpolitiikan ministerin šanojen mukah karjalan kielen statussikyšymyš on kompleksikyšymyš, kumpasešša paičči Perušlajin referendumi-pykälyä on vielä monta muutaki vaikieta kohtua.

Karjalan piämiehen käšyllä luotu työryhmä jatkau tämän kyšymykšen tutkimista, nykyjäh pietäh neuvotteluja Venäjän Valtijon Duuman etuštajien ta Kanšallisušaseita hoitajan federalisen toimiston kera. Andrei Maninin mieleštä nyt on tärkeintä toimie šen hyväksi, jotta ihmisillä olis šelvä ymmärryš asien tärkeyveštä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat