Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kuulukkah muamonkieli ratijouallolla

Kanšalliskielisen ratijotoimitukšen ruatajat: takarivi – Anna Usova, Aleksandr Jeremejev, Jelena Karpova, Arto Rinne, ieššä Natalja Vokulova (vaš.) ta Nadežda Mičurova. // Kuva: Olga Smotrova

Ratijolla aina on ollun šuuri merkityš, vet še on enšimmäini viestin tuoja. Še toimi šovan aikana, šanalla autto noštua kylijä ta kaupunkija. Šamoin ratijo auttau noššattua ihmisen ičetuntuo, šäilyttyä ta kehittyä kieltä ta kulttuurie.

Karjalan ratijolla on pitkä istorija. Še oli peruššettu 21. pimiekuuta vuotena 1926. Karjala oli viiješ tašavalta Neuvoštoliitošša, missä ilmešty ratijo. Enšimmäiset lähetykšet oltih šuomen kielellä ta niissä kerrottih šen ajan uutisista. Šilloin ratijotoimituš šijoutu rakennukšešša Gogolin kavulla. Vuosina 1941–1945 ratijo oli šiirretty Belomorskih ta šovan loputtuo še myöšty tuaš Petroskoih ta jatko omua ruatuoh.

Vuuvvešta 1965 Iivana Akimov rupesi luatimah enšimmäisie karjalankielisie lähetykšie. Myöhemmin, 1970-luvulla toimitukšeh tuli ruatamah Nikolai Filatov, hiän niise luati karjalankielisie ohjelmie. Enšimmäisie vepšänkielisie lähetykšie alettih valmistua vuuvvešta 1990, niistä piti huolta Alevtina Andrejeva.

Karjalan ratijon kanšalliskielisen laitokšen johtaja Aleksandr Jeremejev kerto, jotta nyt heilä ruatau šeiččemen henkie. Laitokšen lähetykšie voit kuulla joka arkipäivä. Ne aletah huomenekšella uutisista, kumpasie valmissetah Natalja Vokulova ta Jekaterina Isakova. Šiitä päivälla on perintehellini Kodirandaine-ohjelma, min alušša niise tavallah on uutisie.

Ratijon ruato on juattu kielien ta teemojen mukah eri päivih. Enšiarki on omissettu karjalan kielen livvin murtehella, näitä lähetykšie luatiu Nadežda Mičurova. Toisarkena on kirjallisušpäivä, šilloin Anna Usova omissa lähetykšissä esittäy kirjauutukšie, pakajau runoilijien ta kirjuttajien kera. Serotana vienankarjalaini Jelena Karpova kertou pohjosista kylistä ta niijen elämäštä. Vepšän kielen päivä on nelläntenäpiänä, šen toimittajana on Larisa Smolina. Piätinččänä Arto Rinne kertou šuomen kielellä šuomelais-ugrilaisešta musiikkimuajilmašta. Ratijon kanšalliskielisen laitokšen kaikki lähetykšet on šuunnattu karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kielien ta kulttuurin šäilyttämiseh.

– Ratijon yksi vaikeimmista proplemoista on liijan hil’l’ani šiirto lankayhteykšeštä lankattomah lähetykšeh. Monešša kyläššä on jo monta vuotta takaperin katettu lankat, a FM-ratijo šinne ei ole vielä tullun. Ihmiset tahottaiski kuunnella ohjelmie omalla muamonkielellä, ka heilä ei ole mahollisutta, pahekši Aleksandr Jeremejev. – Kuiteski nyt ratijon ruavošša hyvänä apuna on internetti. Ihmini voit kuunnella kaikkie lähetykšie muajilman vaikka mistä paikašta ta šiih aikah, konša hänellä še šopiu. Vet huomenekšella ta päivällä, konša meijän lähetykšet aletah ratijošša, monella on mahotointa niitä kuunnella työn ta opaššukšen takie.

Šamoin kanšalliskielisen laitokšen johtajua huoleššuttau še, jotta vähenöy ihmisien luku, kumpaset hyvin paissah muamonkieltä. Kieli häviey ta on vaikie löytyä uušie ihmisie lähetykšie varoin. Merkkipäivän uattona Aleksandr Vasiljevič onnitteli kaikkie ratijon kuuntelie šuurella merkkipäivällä ta kiitti heitä šiitä, jotta jo 90 vuotta Karjalan ratijolla on omie kuuntelijie ta apulaisie.

Ratijolla on tärkie merkityš, še auttau šäilyttyä kieltä. Ratijo ei voi olla ilman kuuntelijie ta hyvä ois, jotta ihmiset piettäis yhteyttä ratijotoimittajien kera. Šuuret passipot toimittajilla heijän ruavošta, vet hyö luajitah kaikkie, jotta muamonkieli kuuluis joka pirtissä, joka pereheššä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat