Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Murmanskan raududorogu: sadavuodehine histourii

Erähät ruadoveteruanat ruattih raududorogal enämbän 60 vuottu. // Kuva: Ol’ga Dubitskaja, ”Oma Mua”

Juuri kylmykuus vuvvennu 1916, sada vuottu tagaperin, 537 virstan piäs Petroskoispäi, Bojarskaja da Ambarnii -stantsieloin välis oli jälgimäzen dorogupalan panendan pruazniekalline seremounii.

Suan vuvven matku -ozuttelun avajazih oli kučuttu äijy rahvastu. Sie oldih nygözet da endizet raududorogan ruadajat, net rahvas, kuduat opastutah Piiterin dorogoinyhtevyksien valdivonyliopiston Petroskoin ozastos.

Perindön mugah ozuttelun avai Kanzallizen muzein johtai Mihail Gol’denberg. Mies pidi varmuttu, ku meijän alovehen raududorogal on suuri merkičys.

– Karjalas raududorogua srojittih terväh, jygielöis ololois. Srojittih sidä ven’alazet muanruadajat, vangih otetut nemsat da avstro-vengrielazet, rusinat, slovakielazet, slovenat da muut, sanou Mihail Gol’denberg. – Hyö kaikin oldih nuoret – 19-21-vuodehizet. Sen myö tiijustimmo arhiivan dokumentois. Sanotah, ku jogahizen raududorogan sellän ual jäi virumah ei yksi ristikanzu.

Tämän ozuttelun luadijannu on Ilja Viktorovič Serko.

– Tädä ozutteluu minä luajin läs vuottu. Tänä vuon minul rodiihes tytär, a rodivui häi raududorogan ruadajan päivänny, sanou Ilja...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat