Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

”Oh, Karjala da sie on čoma neičyt, kudritukkaine, sinisilmäine…”

Venetsien kaksozet -spektaklin, kuduas Aleksandra Aniskina on Kolombina, ohjuajannu on Vadim Romanov. Kuva on otettu Aleksandran arhiivas.

Karjieran algu

Aleksandra Aniskina ruadau Kanzallizes teatras jo piäl seiččie vuottu. Teatrah häi puutui petties. Vuvvennu 2006 Sandra opastui Suomes opistos da juuri keskivuvvel tiijusti, ku Kul’tuurukolledžah otetah opastumah nuordu Kanzallizeh teatrah niškoi. Täh kursah sai puuttuo vai se, ken kuda-kui vähäzen maltas suomekse. Suomes olles, Sandra parendi omua suomen kielen neruo da piäzi Kul’tuurukolledžah. Kolledžas opastujes, Aleksandrale puutui kävvä opastusharjaitteluh Suomeh.

Kolledžas Aleksandra Aniskina opastui yhtes Andrei Gorškovan, Nikita Anisimovan, L’udmila Isakovan da toizien Kanzallizen teatran akt’ouroinke. Heijän diplomuspektaklinnu oli ”Hädä hellän syväimen periä”, kuduadu ozutetah nygöigi.

Pidäy sanuo, ku lapsennu olles, Sandral nivouse ei himoitannuh olla akt’ourannu, se tapahtui petties.

Ruado teatras

Teatras ruadajes, Aleksandra äijän ajelou ozuttelumatkoih Ven’ua da Suomie pitkin. Sandran sanoin mugah, Joškar-Ola on hyvä da rahmannoi linnu, marilazienke on mieleh pidiä yhtevytty. Ei muga ammui Aleksandra yhtes kolliegoinke oldih Mari Elas  Majatuli-festivualis, kuduas Kondien poigu -spektakli sai Paras akt’ourukundu -palkindon.

Kui jogahizel ristikanzal, Sandral ollah lembispektaklit. Niilöin joukos on Oleg Lipovetskoin spektakli ”Varavohädä”, ”Kahdestostu yö” da Sinizen taivahan pajot -spektakli. Akt’ouroin puoles neidine enämbäl suvaiččou ”Kondien poigu”, ”Segasotku”, ”Älä jätä minuu” da hyvyönluadii spektakli ”Oskar da rouzan naine”.

Monipuoline ristikanzu

Paiči teatrua, Aleksandra Aniskina ruadau vie Kul’tuurukolledžas, sie häi opastau ozuttajan neron perustehii niilöil opastujile, kuduat tahtotah olla pruazniekoin juondajinnu.

Paiči sidä Sandran iändy suau kuulta Russkoje radio -stansiel. Neidine ruadau ruadivol jo läs kymmendy vuottu. Enne sidä häi ruadoi Karjalan ruadivos da Junost’-ruadivostansiel.

Joudaval aigua Sandra vedäy eriluaduzii pruazniekkoi da pidoloi. Neidine vedi moizii suurii pidoloi, kui linnan päivy, tazavallan päivy, Olimpiuadantulen estafiettu, Ruočin kul’tuuran päivät da toizii...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
Koudu: *
Partn`ourat