Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šäilyttyä še, min Onegan niemimuan eläjät luajittih omin käsin

Kiži-šuari on yksi šuosituimmista Karjalan turistikohtehista. // Kuva: Olga Smotrova

Talvikuun 8. päivänä Kiži-musejon ruatajat otettih vaštah onnitteluja. Ulkoilmamusejo täytti 50 vuotta. Juhlapäivänä piettih kokouš ta konsertti.

Kiži-ulkoilmamusejo oli peruššettu 1. pakkaiskuuta 1966 vuotena, vain vuotispäivän juhlatilaisuš piätettih järještyä vuuvven lopušša.

Kanšallisen kirjašton šalissa valtasi juhlallini mieliala ta vierašta oli tullun ylen äijän. Kiži-musejon yštävät ta kollegat tultih onnittelomah 50-vuotispäiväniekkua. Musejon ruatajat šuatih kiitoš- ta kunnivokirjoja Karjalan tašavallan ta Venäjän ministerijöiltä.

Joka vuosi Petroskoissa pietäh Kiži-oppahien kurššija, šen jälkeh nuoret tytöt ta pojat vietetäh kešä šuarella, heilä on vaštuullini tehtävä, hyö kerrotah yheštä kaunehimmista Karjalan muistomerkkilöistä ta meijän tašavallan kunnijakortista. Tämä ruatokokemuš on hyvä aškel urašša.

– Esimerkiksi, mie aloin ruatua musejošša, miun enšimmäini työpaika oli opaš Kižin šuarella ta mie mielelläni muistelen niitä aikoja, Kanšallisušpolitiikan ministeri Andrei Manin kerto. Nyt šuarella ruatau kymmennie oppahie. Ennein oli vain yksi opaš ta hänen lisäkši kakši poliisimieštä.

Musejon ruato on mahotointa ilmain tutkijie, eryähät niistä opaššuttih ennein Karjalan kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutissa.

– Mie voisin šanuo, jotta meijän laitoš on ollun musejon kera pitkäaikasešša yhteistyöššä.  Monie vuosie myö olemma valmistan tutkijie, kumpaset tänäpiänä ruatah musejošša. Olemma hyvillänä šiitä, jotta kirjallisuš ta tutkimukšet, kumpaset luajitah meijän instituutissa, ollah erittäin kyšyttyjä musejon toiminnašša, šelitti filologisien tietojen tohtori, kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin ruataja Irma Mullonen.

Musejolla on pohatta istorija, tutkijat ruvettih käymäh šuarella vielä 1800- luvulla, vuotena 1920 šuaren kiriköt šuatih muistomerkkien statussan. Šovan jälkeh šuaren rakennukšie restauroitih ta 1966 vuotena oli peruššettu Kižin ulkoilmamusejo. Viijenkymmenen vuuvven aikana oli äijän šuurie tapahtumie, tämäki juhlavuosi on ylen merkittävä Kiži-musejolla.

Kižin šuarella jatutah šuuret restaurointiruavot. Merkittävin niistä on Hristossan kirkaššukšen kirikön rekonstruointi.  Še šuunnitellah lopettua 2019 vuoteh šuaten. Šamoin musejon tehtävänä on ašettua kaikkih muistomerkkilöih tulipalovarotuš- ta vartijointilaittehet.

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat